PLEn rakentaminen Tekniikan pilotissa

Kertauksena vielä kerran, että Savonia Tekniikan osuus PLEn pilotissa on opiskelijan ja Projektitoiminnan opetusjaksoihin integroitujen yritysyhteyksien hoitaminen opiskelijan oman henkilökohtaisen oppimisympäristön kautta (PLE).

Yritysyhteydet jo sinällään on haasteellinen ja todella antava ja mielenkiintoinen asia opiskelijoille ja myös oppilaitoksen henkilökunnalle. Onhan kysymyksessä toisaalta koulutuksien ajantasaisuudessa pysyminen yritysyhteyksien kautta ja toisaalta valmistuvan opiskelijan perehdytys ja jopa rekrytointi työelämään. Miten nämä sinällään erilaiset tavoitteet ja eri roolien tekemät asiat voidaan hoitaa opiskelijan henkilökohtaisesti hallitseman ympäristön kautta?

Nähdäkseni, todella helposti! Opiskelija luo omat yritysyhteyksien verkostonsa omaan PLEensä. Sieltä ne on kaikkien sinne sallittujen todennettavissa ja toimivat samalla referenssinä opiskelijan aktiivisista toimista. Toisaalta opiskelija vastaa ympäristöstään (PLE) ja on näin velvollinen sopimaan ja selvittämään yritykselle oman PLEnsä toiminnat, avoimuuden ja esim. tietoturvan ja huolehtimaan näistä sovitun mukaisesti. Todellista projektitoimintaa ja sen kokonaisvaltaista harjoittelua, todella oikeassa simulaatiossa, aitojen yritysyhteyksien kanssa. Oppimista siis parhaimmillaan.

 

Ohjelmistot ja ympäristöt

Opiskelijoiden mielestä tehtävän toteuttamiseen annetut kannettavat ohjelmistoineen ovat toimineet hyvin ja niiden toimintaan perehtyminen on ollut helppoa. Mitään ongelmia ei siis ole ollut.

Nyt viime lauantaina 19.9.2009 12 opiskelijaa ja 2 opettajaa perehdytettiin sosiaalisen median ympäristöihin hyvin nopealla introlla ja kirjauduttiin sitten yhdessä ja ohjattuna ning -ympäristöihin luoden jokaiselle se hänen oma ympäristö. Tässä kahden oppitunnin tehoiskussa ei ohjattu tarkoituksella mitään muuta rajoituksia ympäristöön, sillä silloinhan se ei ole ”jokaisen oma ympäristö”. Jätettiin myös avoimeksi se, miten kukin yksilö haluaa ympäristönsä lopulta koostuvan. Esimerkiksi käyttääkö hän oppimispäiväkirjansa toteuttamiseen ulkoista blogia vai esim. wikispacea tai jotain muuta esim. Qaikua vai käyttääkö hän vain omaa ning -ympäristöään, sillä sieltähän löytyy lähes kaikki toiminnot mitä tarvitsee kuten blogikin. Sovimme nyt alustavasti vain sen, että kaikki luovat ning -ympäristöt pohjalle ja verkostoidutaan ensin niiden kautta toisiimme, opiskellaan asioita ja toimintoja yhdessä kollaboratiivisesti toimien tämän ensimmäisen projektiopetusjakson aikana. Valmistaudutaan siten seuraavassa projektiopintojaksossa verkostoitumaan yrityksiin.

Tukevana ympäristönä aineistojen jaossa opiskelijoilla on ko. opintojakson moodle -ympäristö johon on lisätty PLE -suunnittelijan toimesta PLE -asioita ja muuta ohjaavaa informaatiota. Lisäksi oppilaitoksen sähköpostijärjestelmää käytetään viestinnän varmistamiseksi ennen varsinaisen PLE-verkoston syntymistä. Onhan opiskelijoilla runsaasti tehtävää omien ympäristöjen saamiseksi edes oman osaamisensa osalta ajan tasalle, sillä hehän ovat jo puolessa välissä opintojaan eli aloittaneet kolmannen vuosikurssinsa juuri tänä syksynä. Paljon on siis tehtävää, ennen kuin omasta ympäristöstä saadaan haluttua toimintaa hyötykäyttöön.

Opettajat ja opiskelijat velvoitettiin lisäksi kirjoittamaan tämä blogin omille sivuilleen tuntemuksia viikoittain asioiden etenemisestä. Niitä tässä nyt odotellaan.

Kirjoittajan Tekniikan PLE -suunnittelija Jukka Backlund

PeLEttämään Liiketalouden yksikössä?

Liiketalouden yksikön PeLE opiskelijat koostuvat viidestä Kuopion tradenomiopiskelijasta, jotka opiskelevat tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa sekä kolmesta IBS- tradenomiopiskelijasta Varkaudessa. Varkauteen on tarkoitus vielä rekrytoida kaksi opiskelijaa lisää.

Liiketalouden syksyn PeLEtys on opiskelijoiden osalta tyssännyt miniläppäreiden puuttumiseen. Opiskelijat ovat sangen innoissaan kyselleet projektin alkamisesta ja miniläppäreistä, toivottavasti hyvin alkanut innostus ei hiivu odottelun myötä.

Iloksemme olemme saaneet hankkeeseen mukaan myös kolme työelämän edustajaa. He kommentoivat opiskelijoidemme valmistuvia PeLejä ja myös koko hanketta. Liiketalouden pilotointikohteena hankkeessa on PeLE työnhaun ja verkostoitumisen välineenä, joten palaute aidosta työelämästä on kullanarvoista sekä opiskelijoille että koko hankkeelle.

 Odottavissa tunnelmissa edetään…

Pilotoinnin aloitus

Terveysalalla aloittaneet ensihoidonopiskelijat ja terveydenhoitaja opiskelijat saivat kouluun hyväksymiskirjeen mukana  jo etukäteen tietoa tulevasta projketista, mitä PLE on ja myös tässä vaiheessa opiskelijoilla oli mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa pilotointiin. Kaiken kaikkiaan 13 opiskelijaa lähti mukaan pilotointiin.

Terveysalan pilotointi on lähtenyt käyntiin. Pilotointiin lähteneet opiskelijat saivat miniläppärit, joissa ei ole mitää kaupallista ohjelmaa. Eli myös tällä tavalla pyrimme käyttämään avoimia, ilmaisia ohjelmai. Opiskelijoille on järjestetty koulutusta Linux-järjestelmään sekä sosiaaliseen mediaan.

Yhdessä projetissa olevien opettajien kanssa päädyimme ottamaan ning-sosiaalisen verkoston ympäristöksi. Mutta jos opiskelijat halauvat työskennellä esim. blogissa niin heillä on siihen mahdollisuus. Lisäksi päädyimme opettajien kanssa yhteisöllisessä tiedon rakentamisessa käyttämään wikispacesa. Opiskelijat ovat opintojen alussa, joten he tekevät myös opintojen aikana linkkilistaa itselleen delicioukseen.

Opiskelijat ovat opintojensa alussa ja heidän yhtenä ensimmäisistä tehtävistä on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Sitä he alkavat rakentamaan omaa PLE:n, jota he tulevat päivittämään opintojen aikana. HOPS:iin he tuovat esille myös AHOT:n eli aikaisemaan hankintun tiedon tunnistamisen, tunnustamisen. Myös ammatillisen kasvun portfolio keväällä 2010 rakentuu opiskelijan omaan PLE:n.

Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijoilla on opinnoissa myös opintojakso johon kuuluu käytännön harjoittelua terveyskeskuksissa. Tämän kokonaisuuden opiskelijat työstävät myös omaan PLE:sä. He voivat ottaa mukaan teoria opintoja ja niihin liittyviä tehtäväiä ja käytännön harjoittelua. Opiskelijoiden käytännön harjoittelussa olemme suunnitelleet PLE:n rakentamisen Practice Tree ajattelua käyttäen eli opiskelijoiden harjoittelut tulevat näkyviksi harjoittelun ohjaajille ja näin ohjaajat saavat kokonaisvaltaisen käsityksen opiskelijan tieto-taidosta ja missä he ovat olleet harjoittelussa ja miten harjoittelujaksot ovat menneet. Opiskelijat kirjoittavat PLE:n itsestään lähtötasokuvauksen, omat tavoitteet harjoittelulle, itsearvioinnin harjoittelusta PLE:n ja ohjaava työtekijä ja opettaja antavat palautteen PLE:n. Tässä saamme myös työelämän edustajat mukaan asiantuntijoiksi opiskelijoiden PLE:n.

Opiskelija voivat ottaa mitä opintoja he haluavat mukaan eli PLE muodostuu persoonalliseksi ja opiskelijan näköiseksi. He voivat esim. ottaa käytännön harjoittelutunneilta viedota, josta he tekevät reflektiota osaamisestaan, heikkouksista, vahvuuksista ja tähän voisi tulla mukaan myös vertaisarvioinnin opiskelijakaverilta.

Olemme siis vasta alkumetreillä, mutta tällä hetkellä tuntuu että niin meidän opettajat kuin pilotointiin lähtevät opiskeljat ovat motivoituneita. Pilotoivat opettajat ja opiskelijat tulevat kirjoittamaan kokemuksistaan tähän blogiin

Avoin koodi PeLEn pohjaksi, miksi?

Ensimmäinen koulutustilaisuus tapahtui lauantaina 5.9.2009, jolloin koneet luovutettiin läsnäoleville opiskelijoille. Lisäksi käytiin nopeasti läpi koneiden käyttöjärjestelmän erot verrattuna totuttuihin MicroSoft Windows –ohjelmiin (myöh. MS Win). Lopussa opettaja opetti nopeasti muutamia eroavaisuuksia MS Officen ja Open Officen ohjelmien välillä ja laitteet saatettiin verkkoyhteyteen. Opiskelijoiden alustavat kommentit laitteista olivat erittäin positiivisia, sillä itse laite tuntui erittäin näppärältä. Ohjelmistoista suurin osa on suomenkielisiä ja niiden eroavaisuudet totuttuihin ja opittuihin MS ohjelmistoihin on erittäin vähäinen. Kaiken kaikkiaan insinööriopiskelijamme saivat tämän perehdytyksen kahden oppitunnin aikana ja jatkossa katsomme tarvitsevatko heille järjestää lisää koulutusta itse laitteisiin ja ohjelmistoihin.

Kysymyksiä syntyi siitä, miksi projektissa päädyttiin täysin avoimen koodin ohjelmistoihin ja vastauksena oli yksinkertaisesti nämä muutamat asiat:

-          Ensinnäkin projektin rahoitus on ollut tiukka alusta alkaen ja näin säästetään lisenssimaksut täysin itse toimintaan ja sen tutkimiseen ja parhaiden käytänteiden levittämiseen.

-          Toiseksi opiskelijan tulee olla riippumaton myös oppilaitoksissa käytettävistä järjestelmistä ja ”pakkosyötettävistä” ohjelmistoista. Hänen on kyettävä itse imuroimaan ja asentamaan tulevaisuudessa omat oppimiseensa käyttämät ohjelmat ja opittava myös itse niitä käyttämään, kuten myös osoittamaan muille (esim. opettajille) niiden avulla tuottamansa tuotokset. Opettajat vain toteavat tulokset, eivätkä tutki millä laitteilla ja ohjelmistoilla ne on tehty.

-          Kolmanneksi myös yritysmaailma on menossa enenevässä määrin avoimen koodin ohjelmistoihin, sillä ne eivät halua maksaa mistään turhasta. Opiskelijalle itselleen on erittäin hyvä osata myös muiden ohjelmistojen käyttöä, sillä rekrytointimielessä se on hyvä etu.

 

Pilotointi jatkuu henkilökohtaisten oppimisympäristöjen luonnilla seuraavalla kerralla … pysy kanavalla  …anna palautetta … toivoo Jukka Backlund

Tekniikan pilotoinnin koneet ja laitteet

Projektipäällikön ja tietohallinnon kesällä testaamista ”miniläppäreistä” hankintaan saatiin Lenovo S10-2.

Niihin esiasennettiin tietohallinnon toimesta seuraavat ilmaiset ohjelmat, joilla lähdetään liikkeelle:

Käyttöjärjestelmä:

-          Ubuntu (linux)

Tekstinkäsittelyohjelma:

-        OpenOffice 3.01 + suomen kielen tavutus ja oikoluku Voikko (Ubuntun vakio-ohjelma)

 

PDF-dokumenttien lukija:

-        Adobe Reader 9.1.1 englanninkielisenä (suomeksi tuorein versio oli 8.1)

 

Kuvankäsittely:

-        Gimp 2.6.6 + Gimp Animation Package + filtterit RAW-kuvien tuontiin kameroista

-        ohjelma suomenkielinen, mutta suomenkielisiä ohjeita ei ole

 

Projektiohjelma:

-        OpenProj 1.4, suurimmaksi osaksi suomenkielinen

 

Nettipuhelut

-        Skype 2.0.0.72 englanniksi, ei suomenkielistä versiota (myös videopuhelut)

-        Ekiga-ohjelma on suomenkielinen

 

Pilotointi yritysyhteyksissä jatkuu… anna palautetta… toivoo Jukka Backlund

Pilotointi alkoi Tekniikan ryhmässä

Alkuperäistä pilotointisuunnitelmaa jouduttiin karsimaan kesän aikana tietokoneiden riittämättömyyden vuoksi ja ainoastaan aikuisryhmä saatiin näin pilotoinnin kohteeksi pienemmän osallistujamäärän vuoksi. Alunperinhän oli tarkoituksena, että nuorten koulutuksessa olisi toinen ns. verrokkiryhmä, jolloin olisi saatu tutkimuksellista jännitettä siihen onko diginative (~hiiri kädessä syntynyt) vai “liitukaudella” opiskellut sopivampi käyttämään oppimiseensa henkilökohtaista oppimisympäristöä nykyaikaisilla tietovälineillä.

Huoleen ei kuitenkaan ole syytä vaipua, sillä nuorten koulutuksesta vastaava lehtori Anssi Suhonen, on lupautunut vetämään resurssien ja omien tietokoneiden saamattomuudesta huolimatta omalle ryhmälleen PeLE-ajatusta pilottiryhmän rinnalla omia resurssejaan säästelemättä. Tuemme ajatusta kaikilla tapoin ja annamme sille kaiken irtoavan tuen ja resursoinnin.

Start up

Kone- ja tuotantotekniikan aikuisryhmä (myöh. EKM7SK)  kokoontui kesän jälkeen ensimmäisen kerran opintoihinsa maanantaina 31.8.2009 klo 17 alkaen ja sai nyt tietää ainoasta mahdollisuudestaan olla edelläkävijöiden joukossa ja aloittaa henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (myöh. PeLE) kokeilupilotissa.

Alkuinfossa, jossa projektista kerrottiin hieman, kävi ilmi, että pilottiryhmän 4-5 opiskelijalla on jo omat sivustot Face Bookissa, joten sosiaalinen media ei ole ihan outo tässäkään ryhmässä. Koska kyseessä on täysin miesvaltainen opiskelijajoukko, niin oli nähtävissä, etteivät miehet oikein uskaltaneet nostaa kättään kysymyksen vastaukseksi, vaan katsottiin hieman sivuille, odottaen vastausta muilta, saako tämän asian ilmoittaa julkisesti nyt tässä seurassa.  Sosiaalinen media (Face book) on mielletty ehkä enemmän naisvaltaiseksi toiminnaksi konemiesten joukossa. Siis nyt saa ilmoittaa sosiaalisen median avulla tehtävän toiminnan olevan virallisesti yritysten, asiakkaiden ja henkilöstön yhteinen väline kaikessa toiminnassa.  Sen toimivuutta tässä projektissa tullaan osoittamaan.

Kiinnostus toimintaa kohtaan heräsi kyllä opiskelijoiden joukossa  ja ennen kaikkea silloin, kun luvattiin pieni kannettava ja jopa opintoviikkoja (= resursseja) pilotissa toimimisesta.

Raportointi jatkuu….samassa blogissa….laita kommentteja ja kysymyksiä….toivoo Jukka Backlund

PLE:n pilotoinnit alkavat!

PeLE-projekti on edennyt suunnitelmien mukaan. Viime kevään (2009) aikana suunnitteluryhmä perehtyi, kokeili ja arvioi erilaisia sosiaalisen median välineitä, joilla opiskelijat voisivat alkaa PLE-työskentelynsä. Samalla suunnittelijaryhmä perehtyi syvällisemmin PLE-käsitteeseen ja ilmiöön ja koska siitä on vielä niin vähän kirjoitettu, jouduttiin myös ideoimaan omia käsityksiä kaikesta siitä, mitä PLE voisi opetuksessa ja oppimisessa olla.

Pilottiopiskelijoille tilattiin miniläppärit (Lenovo S10) , eri pilottiryhmien kohdalla tehtiin erilaisia ratkaisuja: Savon ammatti- ja aikuisopiston (=Sakky) opiskelijat (hierojan ammattitutkinto, ravintola-alan esimiehen erikoisammattitutkinnon suorittajat) saavat käyttöönsä Windows-käyttöjärjestelmän ja Microsoft officepaketin sekä 3G-yhteydet. Savonia-amk:n pilottiryhmät lähtevät kokeilemaan Linux Ubuntua ja OpenOfficea ja Firefoxia. Ja ideaanhan tietysti kuuluu myös WLAN.

Ja nyt sitten on päästy ITSE ASIAAN!  Pilotointiin osallistuu opiskelijoita seuraavasti: Sakkysta 27 opiskelijaa ja Savonia-amk:sta: Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta 15  aikuisopiskelijaa, ensihoidon- ja sairaanhoitajan koulutusohjelmista 13 opiskelijaa sekä 5 liiketalouden tradenomiopiskelijaa Varkaudesta  ja 5 IT-tradenomiopiskelijaa Kuopiosta.

Edellä mainittujen ryhmien PLE:n aloitustunnelmia ja toteutussuunnitelmia pääset lukemaan tämän blogin vasemmasta laidasta “Projektin eteneminen”, jossa suunnittelijat kertovat omien pilottiryhmiensä etenemisestä.

Pilotoinnin kohteet opintojaksoina

Tekniikan PeLEtys

Yritysyhteyksien toteuttaminen normaalien opintojaksojen sisällä ei ole täysin ongelmaton juttu. Yrityksillä on aina pelko, että heidän tietotaitoaan valuu omasta organisaatiosta ulos ja kilpailijoiden tietoon. Myös yrityksen uudet visiot strategioineen ja jopa uusine tuoteideoineen saattavat olla vieraissa käsissä uhka omalle toiminnalle. Siksi aiemmissa toteutetuissa projekteissa olemme joutuneet kustantamaan kolmannen ja puolueettoman palvelutoimittajan, jonka servereitä on käytetty yritysten, opiskelijoiden ja opettajien yhteisinä materiaalivarastoina. Miten sitten käy näissä yhteisöllisissä työkaluissa, niiden heikon tietoturvan osalta, löytyykö yrityksistä luottamusta niiden käyttöönottoon. Onhan sekin täysin tunnettua, että useimmissa sosiaalisen median työkaluissa kirjautuessaan niihin sisään, annat kaikki oikeudet sinne laittamillesi materiaaleille alustan omistavalle taholle.

Tekniikan projektien tilanne

Alun perin hanketta suunniteltaessa, ajatuksena oli käyttää pilottiryhmänä yhtä Iisalmen konetekniikan monimuotoryhmää (pääsääntöisesti työssä olevia, ilta- ja viikonloppu opiskelijoita) ja heidän hyviä yritysyhteyksiään. Varsinkin, kun usealla aikuisopiskelijalla on oma työnantajayritys taustalla. Luottamus toimintaan ja sitoutuminen työskentelemään yrityksen parhaaksi löytyisi jo aiemman ja pidemmän työsuhteen perusteella. Hankkeen rahoituspäätös kuitenkin venyi ja nämä opiskelijat ehtivät jo suorittaa projektinsa päätökseen.

Nyt sitten tarkasteltuani muiden Tekniikan koulutusohjelmien yritysyhteistyötä sekä Varkaudessa että Kuopiossa, olen esittämässä Kuopion kahden erilaisen ryhmän käyttöä jo ihan tutkimuksellisista lähtökohdista ajatellen. Toinen ryhmä olisi konetekniikan monimuotoryhmä, eli ilta ja viikonloppuryhmä ja toinen normaali konetekniikan nuorten päiväryhmä, joka jakautuu vielä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon (hitsaus – ja tuotantotekniikka). Näistä voisi saada herkullisen tutkimuskentän, jos aikuisten ikärakenne antaisi olettaa heidän olevan vähemmän ”diginatiiveja” kuin päiväopiskelevat nuoret ovat. Näillä molemmilla ryhmillä on kaiken kaikkiaan ensi lukuvuonna 2009 – 2010, 3 projektia. Ainoaksi ongelmaksi syntyy opiskelijoiden suuri kokonaismäärä (n. 43 opiskelijaa) ja siten tarvittava laitetarve, johon ei alkuperäisessä hankesuunnitelmassa ole varauduttu. Toisaalta myös tilastollisuuden perusvaatimukset alkaisivat täyttyä (N=43).

Koneosaston projektikoulutukset: Kone- ja tuotantotekniikka, Kuopiossa

•          EKZZ010               Projekti 1, 3 –vuosikurssin syksy 1. periodi

•          EKZZ020               Projekti 2, 3 –vuosikurssin syksy 2. periodi

•          EKZZ030               Projekti 3, 3- vuosikurssin kevät 1.-2. periodi

Näillä ryhmillä olisi hyvät puolet siinä, että kaikki tekevät kolme projektia. Projektit ovat pääsääntöisesti ryhmätöitä, mutta ryhmien jäsenet saattavat muuttua projektista toiseen siirryttäessä. Näin myös käytettävien työkalujen joustavuus tulisi testiin mukaan.

Laittakaa ohjaavaa informaatiota ja lisää ideoita tulemaan

Kaikesta tulevasta etukäteen kiittäen, Jukka Backlund

PLE ja tutkimus

PLE:n tutkimus etenee vaiheittain alkaen tulevana syksynä toteutettavalla opiskelijoille ja opettajille suunnatulla kyselyllä. Seuraavissa vaiheissa keskitytään ympäristön käyttöön sekä varsinkin erilaisten käyttötapojen toimivuuteen. Lisäksi tarkoitus on hankkeen loppupuolella tarkastella PLE-ympäristöihin tuotettuja materiaaleja.

Syksyllä toteutettavan kyselyn tavoitteena on kartoittaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opettajia nettisukupolvi-ilmiön (Net Generation) näkökulmasta. Tarkoituksena on rakentaa opiskelija- ja opettajaprofiileja sosiaalisen median käytön sekä käyttötapojen mukaan. Nettisukupolvea on luonnehdittu muun muassa seuraavasti:

• elänyt koko elämänsä teknologiarikkaassa ympäristössä, mikä on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella ja toimia
• hallitsee useiden sosiaalisen median sovellusten käytön, kuitenkin tvt:n syvällisempi tuntemus on usein puutteellista
• suosii opiskelua ryhmissä –kasvotusten, verkossa ja näitä yhdistellen • oppiminen tehokkainta tutkiskellen (through discovery), rakennellen osaamista useista eri lähteistä
• hypertekstimäinen ajattelu (hypertext minds) lineaarisen etenemisen sijaan • useiden medioiden yhtäaikainen käyttö
• pitempi keskittyminen yhteen ”formaattiin” usein haastavaa

Nämä luonnehdinnat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta sekä samalla myös haasteita oppimistilanteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Syksyn kyselyn avulla on tarkoitus selvittää, kuinka ilmiö näkyy nykyisessä opiskelijasukupolvessa ja miten opiskelijoiden näkemyksiin voisi vastata PLE-hankkeessa. Lisäksi aihetta tarkastellaan myös opettajien näkökulmasta, miten opettajat näkevät teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijoiden valmiudet toimia ja opiskella teknologioita hyödyntäen.

PLE-ympäristön käyttöä käsittelevä osio tulee sisältämään erilaisten pedagogisten ratkaisujen toimivuuden arviointia. Edellisissä blogikirjoituksissa viitataan muun muassa hiljaiseen tietoon, jonka esille tuomiseen sosiaalisen median välineet sekä langattomassa verkossa toimivat miniläppärit sopivat hyvin.

Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan PLE-ympäristöihin tuotettuja sisältöjä. Tässä hyödynnetään eri alojen opettajien asiantuntemusta, tavoitteena arvioida laajemmin PLE-kokonaisuuden toimivuutta yhdessä edellisten osioiden tulosten kanssa.

Tämä alustava kuvaus perustuu hankeen alkuvaiheessa olevaan suunnitelmaan toiminnan päämääristä. Niin teknisten kuin toiminnallistenkin mahdollisuuksien tarkentuessa hankkeen edetessä ja toimintamallien varmistuessa, suunnitelmaa tullaan tarkentamaan. Tämän kevään tavoitteena on saada syksyn kyselylomakkeet valmiiksi ja esitestattua.

PLE osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

näyttötutkintojen näkökulmasta
Marja-Leena Piitulainen, PLE-suunnittelija

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa elinikäistä oppimista!

Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman (ei ainoastaan koulun penkillä vaan myös työelämässä, harrastuksissa jne.) osaamisen ”hyväksilukemisen” osaksi tutkintoa. Tunnistaminen ei johda suoraan virallisen tutkintotodistuksen antamiseen. Osaamisen tunnistamista voidaan tarkastella sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Oppija selvittää aiemmin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Hänen pitää pystyä kuvaamaan, mitä osaamista hänellä on ja miten, osaaminen on hankittu. Opettaja arvioi oppijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla oppijan tunnistetut oppimistulokset tehdään läpinäkyviksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Toiminnassa keskitytään oppijan todelliseen osaamiseen ja sen todentamiseen. Osaamista arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajat (kolmikanta). Lopullisesti arvioinnin vahvistaa (tunnustaa) ja tutkintotodistuksen myöntää ko. tutkinnon tutkintotoimikunta.

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tutkintotodistuksen, jonka myöntää tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen.

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan (oppijan) ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistamisen yhteydessä selvitetään mitä tutkinnossa vaadittavaa osaamista oppijalla jo on (osaamiskartoitus), mitä oppijan mahdollisesti täytyy vielä opiskella tai hankkia lisää (henkilökohtaiset tavoitteet). Tämän jälkeen laaditaan yhdessä kouluttajan tai opettajan ja tarvittaessa työpaikan edustajan kanssa henkilökohtainen suunnitelma (hops), miten oppija pääsee tavoitteisiinsa ja suorittaa tutkinnon. Mikäli osaaminen on riittävällä tasolla, voi oppija suorittaa tutkinnon ilman että osallistuu valmistavaan koulutukseen. Tutkinnossa vaadittavan osaamisen oppija osoittaa ja saa siitä arvioinnin pääsääntöisesti omalla työpaikallaan, omissa työtehtävissä (näytöt). Osaamista arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajat (kolmikanta). Lopullisesti arvioinnin vahvistaa ja tutkintotodistuksen myöntää ko. tutkinnon tutkintotoimikunta (tunnustaminen). Oppija saa tarvittaessa neuvontaa, ohjausta ja tukea koko tutkinnon suorittamisen ajan.

PLE ”henkilökohtainen oppimisympäristö”
Tavoitteena

Henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen
Opiskelija suunnittelee ja rakentaa henkilökohtaisen oppimisympäristön. Oppimisympäristö ei ole samanlainen kaikilla, vaan se vaihtelee oppijan taustojen ja tarpeiden mukaan. Omaa oppimisympäristöään suunnitellessa, PLE:tä rakentaessaan oppija tarvitsee monenlaista tukea. Oppijalle nimetään ”vertaistuki” opettajan lisäksi, joka auttaa ja kannustaa oppijaa oman oppimisympäristönsä rakentamisessa. Oppijalla itsellään on vastuu osaamisensa kehittämisestä ja  sen arvioinnista. Opettajan tehtävänä on taata oppijalle mahdollisuudet tähän vastuunottoon. Tulevaisuudessa PLE tekee mahdolliseksi yhä yksilöllisemmän oppimisen sekä osaamisen osoittamisen.

Oppijan ammatin hallinta ja sen osoittaminen
PLE:llä oppija tekee osaamisen ja ne prosessit, miten osaaminen on hankittu (ammatillinen kasvu) näkyviksi. PLE auttaa oppijoita ohjaamaan ja hallinnoimaan omaa oppimistaan. Osaaminen, oppiminen ja ohjaus dokumentoidaan verkossa tarjolla olevia ohjelmia ja palveluja hyödyntäen. Oppija itse määrittelee PLE:n sisällön, avoimuuden ja käyttäjät. PLE mahdollistaa myös eri tahojen (oppijat, opettajat, työelämä, muut verkostot) kanssa yhteistoimintana tapahtuvan oppimisen, ohjauksen ja vuoropuhelun näkyvyyden verkossa.  

Osaamisen arviointi ja tunnistaminen PLE:n avulla
Tulevaisuudessa osaamisen arviointi ja tunnistaminen tapahtuu osoittain PLE:n avulla. PLE:llä oppija pystyy entistä paremmin ja monipuolisemmin kuvaamaan osaamistaan. Oppijalla on useita eri välineita ja tapoja osoittaa osaamistaan. PLE:llä oppijan tunnustetut oppimistulokset tehdään näkyviksi. 

Ehdotelmia työvälineiksi:
Blogit, Googlen työkalut, OpenOffice, Ning, muut mahdolliset välineet

Ehdotelmaa sisällöksi:
Henkilökohtaiset dokumentit aiemmin hankitusta osaamisesta
Mahdollinen osaamisportfolio
Itsearviointi
HOPS (mitä, missä, miten ja millä aikataululla opiskelen)
Henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat
Valmistava koulutus (oppimistehtävät, esitykset, linkit oppilaitosten verkko-oppimisympäristöihin…) Työssäoppiminen (työssäoppimisen tavoitteet, päiväkirja, palautteet, arviointi)
Näyttösuunnitelma / näyttöaineisto
Arviointiaineisto
Tutkintotodistus / osatutkintotodistukset