PLE- ajattelu laajenee terveysalalla

Tammikuussa 2011 kaikki koulutuksen aloittaneet sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja bioanalyytikko opiskelijat ovat aloittaneet omien PLE ympäristöjen tekemisen heti opintojen alussa. Opiskelijat tekevät blogin omaksi oppimisympäristökseen ja aloittavat oman ympäristön rakentamisen heti opintojen alussa ja työstävät ympäristöä läpi opintojen.

Opiskelijoille on opetettu blogin rakentaminen, heille on myös koulutettu google docs yhteisöllisen tiedonrakentamisessa välineeksi ja diigo kirjanmerkkipalvelu, johon opiskelijat voivat kerätä opintoihin liittyviä linkkejä.

Opiskelijat ovat jakaneet bloginsa käytännön harjoitteluun liittyviin osuuksiin (niin koululla tapahtuvaan kuin harjoittelupaikoilla tapahtuvaan), joista käytännön kentillä tapahtuvat harjoittelusivut on salasanasuojattu (salassapitovelvollisuus terveysalalla)  ja teoria opinntoihin, joihin opiskelijat tekevät eri opintojaksoihin liittyviä tehtäviä ja oman oppimisen reflektointia. Oman osaamisen ja oppimisen reflektointi on tärkeimmässä roolissa omaa oppimista kuin vain tehtävän tekeminen eli jokainen tekee yhteenvetona  oman oppimisen reflektointia tehtävästä ja opintojaksosta kokonaisuudessaan. Näin saadaan opiskelijan osaaminen näkyväksi.

Olemme saaneet erittäin hyviä kokemuksia blogin käytöstä harjoittelun ohjauksessa. Tämän kokemuksen myötä olemme nyt siirtäneet monissa koulutusohjelmissa harjoittelun ohjaukseen liittyvät asiat pois paperiversioista sähköiseen muotoon eli blogiin. Blogiin opiskelijat kirjoittavat oman lähtötasokuvauksen omasta tieto-taito tasosta ennen harjoitteluun menoa. He laativat blogiin myös omat harjoittelun tavoitteet ja tekevät harjoittelusta oman oppimisen reflektointia. Myös harjoittelun ohjaajat ja opiskelijaa ohjaavat opettajat kirjoittavat arviointeja ja palautetta opiskelijoiden blogiin. Harjoittelun ohjaajat ovat ottaneet uuden välineen hyvin vastaan ja he kokevat että saavat opiskelijoista jo ennen harjoittelua hyvän kuvan heidän osaamisesta (opiskelijat lähettävät blogin osoitteen ja salasanan ohjaaville ennen harjoitteluun menoa)  ja myös opiskelijan oppimisen arviointi ja palutteen antaminen on koettu helpoksi ja hyväksi blogiin.

Myös uusia opiskelijoita opettavia terveysalan opettajia on koulutettu PLE ajatteluun ja uusiin välineisiin. Heille myös projektin aikana annetaan tarpeen mukaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Ryhmiä opettavat opettajat ovat sitoutuneet siihen että opiskelijat tekevät oppimiseen liittyvät tehtävät ja oppimisen arvioinnit blogeihin. Näin opiskelijat eivät palauttele tehäviä esim. moodle-oppimisympäristöön vaan ainoastaan omaan ympäristöönsä.  Terveysalalla muutama opettaja on aktivoitunut tekemään oman opetuksena blogiin ja he ovat myös käyttäneet muitakin sosiaalisen median välineitä omassa opetuksessaan. Näin olemme saaneet levitettyä PLE- ajatusta terveysalan opettajille ja yleensä joku opettaja toimii moottorina uusissa asioissa ja uskaltaa kokeilla uusia tapoja toimia ja näin saadaan kokemuksien kautta laajennettua PLE-ajattelua ja  uusien välineiden käyttöä terveysalan opettajien käyttöön.

Anna-Leena

ple harjoittelun ohjauksessa

” Mielestäni mitä mainioin työ- ja vuorovaikutusväline  opiskelijan, ohjaajan ja koulun välillä. Aktivoi palautteen ja viikottaisen arvioinnin  antoon, opiskelijan tavoitteet ja tunnelmat  pysyvät kirkkaana mielessä, vaikka ei aina samassa vuorossa oltaisikaan. Samoin opiskelijan motivoituminen opiskeluun yleensä välittyy PeLen  kautta  paremmin.”      – Harjoittelun ohjaaja –

Good news finally!

Good news finally!

Siirsin oman PeLenikin ningistä google-sitelle tänä syksynä ja muutin sen samalla avoimeksi. Olen tänä syksynä käyttänyt sitä käytännön harjoittelujakson apuna ja fiilikset ovat nousseet pohja mudista lähes sfääreihin asti!

Helppokäyttöisyys on niin a ja o tämmöiselle anti-datailijalle! Korvista nousevat harmituspilvet ningiä käyttäessä ovat muisto vain Olen laittanut harjoittelun vaadittavat lähtötasot, tavoitteet yms.. peleen sekä kirjoittanut oppimispäiväkirjaa. Tämä kaikki on toiminut todella hyvin ja ohjaajat ja opettajat ovat kommentoineet mukavasti ja keskustelu on nostanut oppimisenkin ihan uudelle tasolle. Myös ohjaajat ovat olleet ensimmäistä kertaa jopa innoissaan tämän tyylisestä systeemistä ja kehuneet kovasti.

Ennen tätä harjoittelua koko PeLen teko on tuntunut vastenmieliseltä piimän juomiselta sillä sen teettämän lisä työmäärän vastineeksi ei ole saanut mitään uutta omaa oppimiseensa, korkeintaan ohjaajien ja opettajien datailuun tuskastumis-vihat päällensä.. Nyt PeLen helppokäyttöisyys jopa keventää työmäärää ja sen avulla harjoittelusta tuntuu saavan vielä enemmän irti!

Tuuletellaan!

Good news finally! Siirsin oman PeLenikin ningistä google-sitelle tänä syksynä ja muutin sen samalla avoimeksi. Olen tänä syksynä käyttänyt sitä käytännön harjoittelujakson apuna ja fiilikset ovat nousseet pohja mudista lähes sfääreihin asti! Helppokäyttöisyys on niin a ja o tämmöiselle anti-datailijalle! Korvista nousevat harmituspilvet ningiä käyttäessä ovat muisto vain 🙂 Olen laittanut harjoittelun vaadittavat lähtötasot, tavoitteet yms.. peleen sekä kirjoittanut oppimispäiväkirjaa. Tämä kaikki on toiminut todella hyvin ja ohjaajat ja opettajat ovat kommentoineet mukavasti ja keskustelu on nostanut oppimisenkin ihan uudelle tasolle. Myös ohjaajat ovat olleet ensimmäistä kertaa jopa innoissaan tämän tyylisestä systeemistä ja kehuneet kovasti. Ennen tätä harjoittelua koko PeLen teko on tuntunut vastenmieliseltä piimän juomiselta sillä sen teettämän lisä työmäärän vastineeksi ei ole saanut mitään uutta omaa oppimiseensa, korkeintaan ohjaajien ja opettajien datailuun tuskastumis-vihat päällensä.. Nyt PeLen helppokäyttöisyys jopa keventää työmäärää ja sen avulla harjoittelusta tuntuu saavan vielä enemmän irti! Tuuletellaan!

minde/3

https://sites.google.com/site/mindespele/

1

PeLE-opetuksessa ja oppimisessa syksyllä 2010

Terveysalalla Ningin muututtua maksullisemmaksi opiskelijat siirsivät aikaisemmat tuotokset uuteen ympäristöön. Opiskelijoiden kanssa yhdessä keskustelimme blogin ja google sitestin vaihtoehdoista ja opiskelijat koulutustilaisuudessa päätyivät käyttämään opiskelujensa aikana google sitesiä. He kokivat sen olevan helppo alusta  käyttää, sinne on helppo rakentaa henkilökohtaista ympäristöä ja myös sidosryhmän edustaja, terveysalan kohdalla sairaalan / terveyskeskuksen henkilökunta on sinne helppo kutsua ja heidän on myös helppo antaa opiskelijalle palautetta.

Syksy 2010 on terveysalan opiskelijoilla pääosin käytännön harjoittelua. Osalla on jonkin verran myös teoriaopintoja. Syksyn aikana saamme konkreettisemmin näkyviin Practice Tree ajattelu,koska opiskelija vaihtavat harjoittelupaikkoja syksyn aikana ja Practice Tree alkaa muodostumaan opiskelijan PLE:N. Opiskelijat kirjoittavat PLE:n oman lähtötasonsa omasta osaamisestaan, lisäksi opiskelijat laativat oppimisen tavoitteet harjoittelujaksolle. Opiskelijaa ohjaavat hoitotyön henkilökuntaan kuuluvat pääsevät näkemään opiskelijan aikaisemman harjoittelujakson lähtötason, tavoitteet ja ohjaan ja opettajan antamat palautteet ja näin saavat orientaation opiskelijan tieto-taidosta ennen harjoittelua. Ja pääsevät lukemaan opiskelijan uudet laatimat lähtötasot ja tavoitteet tulevalle harjoittelulle.  Myös vuoropuhelu koulun ja harjoittelupaikkojen välillä lisääntyy. Opettajien ja opiskelijan välinen yhteydenpito kaukokenttien kohdalla helpottuu henkilökohtaisen ympäristön avulla.

Opiskelijoiden kanssa sovimme syksyn aikana teoriaopintojen osuudesta, niiden työtämisestä ja palauttamisesta henkilökohtaiseen ympäristöön. Sovimme ettei opiskelijoiden tarvitse laittaa tehtäviä kahteen paikkaan (Moolde, oma PLE) vaan kaikki opiskeluun liittyvät tehtävät palautetaan opiskelijoden omiin PLE:n ja opettajat antavat palautteet sinne. Syksyn 2010 aikaan opiskelijoita opettaville opettajille järjestettiin lukukauden aikaan orientaatio PLE:n ja korostettiin, että projektissa olevien opiskelijoiden kohdalla mahdollistetaan henkilökohtaiset toteutustavat ja opettajat antavat myös tehtävistä palautetta opiskelijan omaan ympäristöön.

Anna-Leena

PLE opetuksessa ja oppimisessa

Pilotointia on takan vajaan vuoden verran. Terveysalan opiskelijoiden kanssa olemme pitäneet yhteisä tapaamisia noin kerran kuukaudessa, missä opiskelijat ovat saaneet tuoda tuntojaan esille ja olemme myös tapaamisten aikana pyrkineet tekemään opiskelijan että opettajien toimintaa ytimekkäämmäksi. Opiskelijden toimintaan olemme laatineet kriteerit mitä heidän tulee tehdä jotta he saavat projektiin osallistumisesta 6op. vapaasti valittaviin opintoihin. Pilotoivat opettajat tarkastelevat opiskelijden henkilökohtaisia ympäristöjä aika ajoin jotta heille tulee oikea käsitys mitä opiskelijat ovat tehneet ja kuinka heidän tulee ohjata opiskelijoita jotta 6 op. tulee valmiiksi. Jos kriteerit eivät täyty niin opettaja miettiin kuinka paljon hän voi antaa opiskelijalle.

Yhteissä tapaamisissa on noussut esille opiskelijoilta epävarmuus siitä mikä merkitys PLE:llä on heille ja etenkin he ovat miettineet PLE:n tarpellisuutta opiskelussa, sillä nyt opiskelijat ovat joutuneet palauttamaan tehtävät niin Moodleen kuin omaan henkilökohtaiseen ympäristöön. Olemme kevään aikana sopineet opiskelijoiden kanssa että projektissa olevat opiskelijat palauttavat vain ja ainoastaan tehtävät omiin ympäristöihin ja opettajat käyvät sinne antamassa palautetta. Pilotoivat opettajat ovat olleet yhteydessä opettajiin jotka opettavat ko. opiskelijoita ja sopineet että tälläinen käytäntö ko. opiskelijoilla on. Opettajat ovat myös hyväksyneet ko. käytännön ja ovat myös saaneet ja saavat edelleen ohjausta pilotoivilta opettajilta välineisiin.

 Terveysalalla  harjoittelu muodostaa suuren kokonaisuuden opiskelujen aikana, opiskelijoilla on useampia harjoittelujaksoja vuodessa. Nyt olemme lähteneet rakentamaan opiskelijoiden kanssa Practice Tree ajattelulla harjoitteluun liittyvistä asioita. Eli opiskelijat kirjoittavat lähtötasokuvauksen, harjoitteluun omat oppimistavoitteet ennen harjoitteluun menoa. Opiskelijan kirjoittamia asioita harjoittelupaikoissa olevat ohjaajat voivat lukea etukäteen tai opiskelijan kanssa ja orientoitua opiskelijan osaamiseen ja tavoitteisiin. Tavoitteena on että harjoittelupaikan ohjaajat myös kirjoittavat opiskelija osaamisesta palautetta ja opiskelija loppuarvioinnin omasta oppimisestaan ja osaamisestaan.

Kun opiskelija menee seuraavaan harjoitteluun voi uuden harjoittelupaikan ohjaaja lukea opiskelijan aikaisemmasta harjoittelupaikasta saadun palautteen ja opiskelijan uudet lähtötasokuvaukset ja tavoitteet ja näin orientoitua opiskelijaan. Terveysalalla on nyt saatu mukaan myös uusia koulutusohjelmia, jotka haluavat ottaa käyttöön sosiaalisen median välineitä harjoittelun ohjaukseen. Opiskelijat tulevat käyttämään blogi-työkalua oman osaamisen refelktointii ja jatkavat blogin käyttöä harjoittelussa läpi koulutuksen. Näin olemme saaneet Practce Tree ajattelua viety terevysalalla eteenpäin ja leviämään muiden koulutusohjelmien sisällä.

Pilotointia jatketaan toukokuun 2011 loppuu asti ja silloin on mielenkiitoista nähdä miten paljon PLE-ajattelu on kaiken kaikkiaan levinnyt Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

Anna-Leena

Pilotoinnin aloitus

Terveysalalla aloittaneet ensihoidonopiskelijat ja terveydenhoitaja opiskelijat saivat kouluun hyväksymiskirjeen mukana  jo etukäteen tietoa tulevasta projketista, mitä PLE on ja myös tässä vaiheessa opiskelijoilla oli mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa pilotointiin. Kaiken kaikkiaan 13 opiskelijaa lähti mukaan pilotointiin.

Terveysalan pilotointi on lähtenyt käyntiin. Pilotointiin lähteneet opiskelijat saivat miniläppärit, joissa ei ole mitää kaupallista ohjelmaa. Eli myös tällä tavalla pyrimme käyttämään avoimia, ilmaisia ohjelmai. Opiskelijoille on järjestetty koulutusta Linux-järjestelmään sekä sosiaaliseen mediaan.

Yhdessä projetissa olevien opettajien kanssa päädyimme ottamaan ning-sosiaalisen verkoston ympäristöksi. Mutta jos opiskelijat halauvat työskennellä esim. blogissa niin heillä on siihen mahdollisuus. Lisäksi päädyimme opettajien kanssa yhteisöllisessä tiedon rakentamisessa käyttämään wikispacesa. Opiskelijat ovat opintojen alussa, joten he tekevät myös opintojen aikana linkkilistaa itselleen delicioukseen.

Opiskelijat ovat opintojensa alussa ja heidän yhtenä ensimmäisistä tehtävistä on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Sitä he alkavat rakentamaan omaa PLE:n, jota he tulevat päivittämään opintojen aikana. HOPS:iin he tuovat esille myös AHOT:n eli aikaisemaan hankintun tiedon tunnistamisen, tunnustamisen. Myös ammatillisen kasvun portfolio keväällä 2010 rakentuu opiskelijan omaan PLE:n.

Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijoilla on opinnoissa myös opintojakso johon kuuluu käytännön harjoittelua terveyskeskuksissa. Tämän kokonaisuuden opiskelijat työstävät myös omaan PLE:sä. He voivat ottaa mukaan teoria opintoja ja niihin liittyviä tehtäväiä ja käytännön harjoittelua. Opiskelijoiden käytännön harjoittelussa olemme suunnitelleet PLE:n rakentamisen Practice Tree ajattelua käyttäen eli opiskelijoiden harjoittelut tulevat näkyviksi harjoittelun ohjaajille ja näin ohjaajat saavat kokonaisvaltaisen käsityksen opiskelijan tieto-taidosta ja missä he ovat olleet harjoittelussa ja miten harjoittelujaksot ovat menneet. Opiskelijat kirjoittavat PLE:n itsestään lähtötasokuvauksen, omat tavoitteet harjoittelulle, itsearvioinnin harjoittelusta PLE:n ja ohjaava työtekijä ja opettaja antavat palautteen PLE:n. Tässä saamme myös työelämän edustajat mukaan asiantuntijoiksi opiskelijoiden PLE:n.

Opiskelija voivat ottaa mitä opintoja he haluavat mukaan eli PLE muodostuu persoonalliseksi ja opiskelijan näköiseksi. He voivat esim. ottaa käytännön harjoittelutunneilta viedota, josta he tekevät reflektiota osaamisestaan, heikkouksista, vahvuuksista ja tähän voisi tulla mukaan myös vertaisarvioinnin opiskelijakaverilta.

Olemme siis vasta alkumetreillä, mutta tällä hetkellä tuntuu että niin meidän opettajat kuin pilotointiin lähtevät opiskeljat ovat motivoituneita. Pilotoivat opettajat ja opiskelijat tulevat kirjoittamaan kokemuksistaan tähän blogiin

PLE opetuksessa ja oppimisessa

PLE opetuksessa ja oppimisessa painopistealuetta olen miettinyt sekä opetuksen  eli opettajan toimintana kun hän suunnittelee opetustaan mutta etenkin opiskelijan toimintana eli hänen oppimisprosessin tukemisen näkökulmasta.

Opettajan tulisi huomioida niinkuin ennekin opetusmenetelmällistä puolta eli esim. käyttää ilmiöpohjaista oppimista jossa opittavia asioita kuvataan mielekkäillä ja kokonaisvaltaisina, reaalimaailmaa vastaavina ilmiöinä ilma keinotekoista oppiainejaottelua. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa integroituvat oppiaineet luontevasti kokonaisuudeksi ja näin saadaan liitettyä tietoon oppija oma motivaatio ja konkreettinen toiminta.  Opettajan tulisi tunnistaa, tunnustaa oppijan aikaisemmat kokemukset ja aikaisempi työ- ja elämänhistoria ja kannustaa oppijaa ottaamaan tämä mukaan oppijan omaan PLE:hen.  Opintojakoskuvauksissa opettaja jo voi määritellä millaisia tehtäviä, tenttejä, reflektioita hän teettää ja millaisia yhteisöllisiä työskentelytapoja hän tulee toteuttamaan (vuorovaikutus, yhteistoiminnallinen oppiminen). Myös opintoihin liittyvät käytännön harjoittelut, missä, miten toteutetaan ja miten opittu voidaan siirtää oppijan PLE:hen, tähän liittyy myös yhteistyöverkosto työelämän kanssa.

Oppimisen näkökulmasta oppija joutuu miettimään mitä kaikkea hän haluaa ottaa mukaan omaan PLE:hen, haluaako hän kenties ottaa mukaan joitakin opintojaksoja ja niihin liittyviä tehtäviä, tenttejä, reflektioita ja kenties niihin liittyviä opettajan että vertaisopiskelijan, työelämän palautteita tai merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Ja myös miettiä missä muodossa niitä hän ”kerää”, onko videoa, ääntä, tehtäviä (pdf), keskusteluja, näyteporfolioita. Ja minkälaisia yhteistyöverkostoja oppija haluaa omaan PLE:hen mukaan; opintoihin liittyviä, vapaa-aikaan liittyviä.  Tiedon jakamisen funktio olisi tärkeä oppimisen kannalta olla mukana ja oppijan oppimisprosessi tulisi näkyä PLE:ssä eikä vain PLE olisi ns. keräilypaikka missä ei näy oppimisprosessia. Mutta kuinka saamme tuon oppijan oppimisprosessin näkyväksi????  Mielestäni oppijan PLE:ssä yhtenä tärkeänä funktiona tulisi olla yhteistyö työelämän edustajien kanssa ja näin oppija voisi hyödyntää aikaisemmin opittuja ja ammatilliseen kasvuun vaikuttaneita tekijöitä nostaa myös esille työhaussa opintojen päättymisen jälkeen.

Opetus ja oppimisen painopistealueessa meillä voisi olla viitekehyksenä Asiantuntijatietoon vaikuttavat tekijät: 1.Praktinen tieto ( hiljainen, kokemuksesta syntyvä tieto, arviointikyky, ongelmanratkaisutaito, kulttuurinen tieto) 2. Formaalinen tieto ( oppikirja, eksplisiittinen tieto) ja 3. Metakognitiivinen ja reflektiivinen tieto (itsearviointitaito, tietoisuus omista toimintatavoista, oman toiminnan ohjaus, praktisen ja formaalin tiedon yhdistäminen sekä omien tien löytäminen).

Eli PLE- oppiminen on oppimista, jossa opiskelijat toimivat aktiivisina sisällöntuottajina, henkilökohtaistaminen tapahtuu verkostoja tuella, oppijaksojen ja oppimateriaalin hyödyntäminen ammatillisessa kasvussa, sosiaalinen vuorovaikutus ja sitoutuminen sekä itseohjautuvan, omaehtoisen oppimisen merkitys korostuu, sosiaalisen media työvälineiden hyödyntänetään.