Loppukommentointia yritysyhteyksistä by Jukka Backlund


On hienoa kokea työelämään taas täysillä palanneen aikuisopiskelijan kommentti, että puoli vuotta työn ohessa suoritettujen opintojen loppumisen ja opiskelijan valmistumisen jälkeen ja noin kaksi vuotta projektin aloittamisen jälkeen tämäkin yritys on mennyt sosiaaliseen mediaan. Kerrankin sitä tuntee olevan olleensa oikeassa vaikka yritysjohtaja kuinka vastusti. No aina ei tuo opiskelijan ja ohjaavien opettajien auktoriteetti ja kertomisen taito riitä vakuuttamaan pienyrityksen omistajajohtajaa, vaan hänen on saatava tieto omilta ystäviltään.

Kuinka paljon työ muuttuukaan, kun se laitetaan avoimesti tarjolle nettiin. Asiakkaiden palaute, heidän suorittama tuotekehitys on vain yksi elementti SoMen tuomista eduista. Suurempi etu saadaan siitä, että työtehtävät siirtyvät globaalisti sinne missä aurinko paistaa kulloinkin tai innokkaita hereillä olevia työntekijöitä riittää. Jos vain maailman valtioiden lait ja asetukset yhdenmukaistuisivat sellaisiksi, että välistävetäjät eivät pystyisi hyötymään riistomaapolitiikan keinoin. Valtioiden virkamiesten olisi siis keskityttävä verotuksen helppouteen, jotta maksajat eivät keskittyisi verojen kiertoon, niin kuin nykyään. Näin voitaisiin päästä kestävään kehitykseen kaikkialla.

Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (PeLE) myötä saamme tietoa, näytteitä ja suosituksia osaajista ja netin kautta voimme heitä työllistää, olivat he missä päin maailmaa tahansa. Aito osaaminen korreloituu ja homma etenee silloinkin kun me nukumme.

PeLEn hyöty oppijan mielestä kasaantuu vähitellen, kun oppija koko elinaikaisen oppimisprosessinsa aikana hakee uusiin haasteisiin (oppilaitoksiin tai töihin) ja samalla kerää sinne omaa osaamistaan näytteille. Prosessi on siis elinikäinen.

Siis oikea PeLE toimii oppilaitoksen ja opiskelijan kannalta katsottuna todella monella tasolla: Opiskelijaksi hakeutumisvaiheessa (pääsykokeet poistuu tulevaisuudessa), oppimisen yksin ja yhteisöllisesti toteuttamisessa ja organisoinnissa, sekä oppimisen reflektoinnissa, opittujen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT), harjoitteluun hakeutumisessa ja yhteyksien pidossa, työpaikkaa hakiessa valmistumisen yhteydessä ja jälkeen. Eikä kannata unohtaa myös valmistumisen jälkeistä verkottumista alumnitoimintaan, kanssaosaajiin ja omien tietojensa ja taitojensa päivittämiseen ja yläpitämiseen tämän verkottumisen kautta.

Tällä hetkellä henkilökohtainen työpanokseni suuntautuu jo iäkkäämpien aikuiskoulutuksessa olevien ja omaa osaamistaan uudistamassa olevien, asiantuntijoiden saamiseen samalla tasolle nuorten osaajien kanssa. Tämä digitaalinen kuilu onkin sitten suurta panosta vaativa asia tulevaisuudessa, jos todella aiomme pidentää työuria, niin miten saamme vanhemmat asiantuntijat näyttäytymään ulospäin samalla tavalla kuin nuoret osaajat näyttäytyvät omien PeLEn portofolioidensa kanssa. Vanhemmilla kun olisi niitä osaamisen näytteitä, kun vain ne saisi ja ennen kaikkea osaisi laittaa esille.

Tekniikan yritysyhteydet PeLE projektissa by Jukka Backlund, etu.suku(at)savonia.fi

 

Yritysyhteydet sosiaalissa mediassa nousemassa


Teollisuus alkaa herätä sosiaalisen median markkinoinnin mahdollisuuksiin ja samalla myös asiantuntijoiden rekrytointi alkaa jo onnistua sosiaalisen median välityksellä. Myös kaikenlainen kehittäminen ja innovointi alkaa nousta sosiaalisisissa medioissa myös teollisuuden kannalta katsottuna. Katso vaikka artikkeleita ja linkkejä INTOSOME ja SOME Teollisuudessa .

Hieman harmittaa, kun oma projektimme oli ehkä hieman etuajassa ja otokseltta pieni (vain 8 opiskeljaa loppupeleissä) täällä periferiassa, särjimme omaa päätä ja saimme päämme seinän läpi, mutta mitä teimme naapurisellissä. Sellainen oli tunne, kun yritimme saada, joko pienyrityksen omistajajohtajaa ymmärtämään sosiaalisen median mahdollisuuksia tai kun yritimme saada ison organisaation, jopa globaalisesti johdetun, operatiivista henkilöstöä sitoutumaan opiskelijan omiin henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin ja antamaan palautetta niihin. Ensinnäkin kokonaismatka tavoitteissa ja tekemisissä yrityksen johdon ja opiskelijaharjoittelijan välillä on niin suuri, että emme saaneet heiltä kuin hyväksyviä kommentteja henkilökohtaisista oppimisympäristöistä. Muutama operatiivisen tason työnjohtaja kiitti  harjoittelijaopiskelijan omaa ympäristöä siitä, että sen kautta pystyi hyvin perehtymään ja saamaan hyvää taustatietoa opiskelijan (heidän kannaltaan pätkätyöläisen) silloisesta osaamisesta ja tarpeista kehittymiseen.

Nyt kun projektissamme mukana olleet opiskelijat tekevät viimeisiä töitään valmistumisensa eteen ja valmistuvat ensikuussa suurimmalat osin, niin pyrin ensi syksynä tekemään vielä kartoitusta siitä kuinka työllistyminen on onnistunut ja millaisia vaikutuksia sosiaalinen media on luonut rekrytointiin ja onko työnantajat olleet kiinnostuneita henkilökohtaisten oppimisympäristöjen kehittämisprojektistamme.

Palataan siis viimeistään silloin tälle samalle kanavalle.

Terveisin Tekniikan yritysyhteyksien ohjaaja Jukka Backlund

Yritysyhteyksien kokeiluissa viimeiset kiusaukset


Yritysyhteyksien projekti etenee vauhdilla, mutta dokumentaatio laahaa jäljessä. Osasyynä tuntuu olevan se, että opiskelijat keräsivät kesän ja syksyn aikana vanhasta ja maksulliseksi menneestä alustasta (NING) kaikki oleelliset tiedot uudelle alustalle. Tietenkin insinööri rationaalisena ihmisenä, ottaa suunnitelmat, väliraportin ja loppuraportin kolmesta jo toteutetusta projektistaan ja laittaa ne sivustoillensa näytteeksi . Samoin aloitetaan viimeinen 4. projekti. Sivustoilla näkyy vain suunnitelma ja korkeintaan väliraportti. Muutamissa henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä on hienosti ”onnistumispäiväkirjaa” projektin etenemisen vaiheista. Osa opiskelijoista on priorisoinut selviytymisensä tenttikierteen hallintaan ja muihin lopputöihin, mutta osalla selvästi nämä projektit ovat ne ”näytön paikka” jolla pyritään työlistymään projektiyrityksiin. Niin hienosti on asioita tehty ja suoritettu.

Nyt projekti loppuu vuoden loppuun mennessä tämän yritysyhteyksien pilotoinnin osalta ja projektien loppudokumentointi taitaa useilla jäädä joululomalle ja joulukiireiden keskelle. Lisäksi opiskelijat joutuvat luovuttamaan motivaatiomoottorinsa (”miniläppärit”).

Kuitenkin tärkeimmät asiat eli yritysten liittyminen mukaan sosiaaliseen mediaan ohjaamalla ja kommentoimalla opiskelijoiden sivustoja ja niistä syntyneet kokemukset kirjataan tänne suunnittelijan toimesta myös joulun lomien aikana.

Tekniikan PLE -suunnittelija Jukka Backlund



NING-alustat löytyvät vielä verkosta


Hei kaikki Ning-alustalle PLE-ympäristönsä luoneet

Näyttää siltä, että ainakin lauantaina 4.9.2010 löytyi vanhat NING-alustat netistä ja niihin pääsi kirjautumaan sisälle.  Ainakin osa muisti oman sivustonsa osoitteet ja salasanat ja kirjautuminen onnistui. Näin päästiin hieman tallentamaan entisiä ja siirtämään uuteen alustaa. Nyt suurin osa Tekniikan Yritysyhteydet -pilotissa toimivista opiskelijoista (10 opiskelijaa ja 2 opettajaa ja PLE -suunnittelija) rakentaa Googlen Site -sivustoja. Kommentteja kokemuksista tulee sitten myös tänne WordPress-blogiin jahka kokemuksia karttuu.

Tekniikan PLE -suunnitteja Jukka Backlund ja opiskelijat

Yritysyhteyksien pilotin viimeinen syksy 2010


Syksy saa, lauloi joku viihdetaiteilija aikoinaan. Niin saa myös tekniikan pilotin opiskelijat, nimittäin aloittaa täysin alusta. Henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä käyttämämme Ning-alusta meni kesän aikana maksulliseksi ja muutenkin se oli sen verran tuntematon Suomen yrityksissä, ettei pilotointi yritysyhteyksissä oikein tahtonut onnistua. Osaltaa myös alustan käyttö tietyissä toiminnoissa oli liian työläs. Lähdemme siis aivan uusin eväin liikkeelle täysin uusilla alustoilla, mutta hyvän kokemuksen perusteella.

Opiskelijoiden kanssa päätämme tänä viikonloppuna 4.9.2010, mihin uudet ympäristöt kukin luo. Yritän saada kaikki vielä mukaan tähän loppupuristukseen vaikka opiskelijoilla alkaa viimeinen opiskelulukuvuosi ja sen myötä lopputöitä monessa opintojaksossa ja samalla se päättötyö kypsyysnäytteineen. Kiirettä siis on ja pilotin uudelleen rakentaminen oman ympäristön myötä, ei ole mikään helppo lisä. Tämän pilotin opiskelijathan ovat siis päivät työelämässä täysin (noin 40 tuntia viikossa), viikottain luennoilla noin 20 oppituntia ja päälle vielä niiden opimistehtävät harjoitustöineen. Usealla vielä kotityöt ja lasten kasvatus. Entäs se oma aika ja kuntoilut?

Ei voi kuin kiittää ja kumartaa taas kerran.

Timantit syntyvät kovassa puristuksessa. Työnantajien olisi syytä huomata tällaiset henkilöt, joilla jo nyt eri projektien hallinta todella toimii ja tulosta syntyy joka puolella.

Syksyn aikana syntyvät ympäristöt pyritään linkittämään tähän blogiin niiden osalta, jotka haluavat olla avoimia.

Edellisten ympäristöjen nauhoitettuja, opiskelijan itsensä tekemiä, esityksiä voi tulla katsomaan minun luotani.

Tekniikan PeLE-suunnittelija Jukka Backlund

Sosiaalisen median ongelmat


Aina se on niin, että joku jossain vaiheessa alkaa rahastamaan:

Koska valitsimme Ning –alustan kaikille, sen tulevaisuus onkin nyt epävarma .

http://techcrunch.com/2010/04/15/nings-bubble-bursts-no-more-free-networks-cuts-40-of-staff/

Siis taas opimme, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Mr. Murphy is visiting


Tällaista se sitten on työskentely sosiaalisessa mediassa, kun serverin ylläpitäjä on joku muu kuin suomalainen ja luotettava taho. Toivottavasti saamme sen suomalaisen ylläpitäjän servereille jonne voisi sitten laittaa nämä elinikäisen oppimisen henkilökohtaiset oppimisympäristöt turvallisesti talteen ja voisihan siellä olla myös terveystiedot yms. Isoveli siis valvomaan?

Meille kävi nimittäin näin. Kun lukujärjestykseen oli opiskelijoille raivattu yhteistä lähituntiaikaan yhteisölliseen oppimiseen, niin alustapitäjä olikin päivittämässä serveriään. Lukujärjestysuunnittelu kun on pidempijänteistä toimintaa eikä löysiä tunneta aikuisopiskelijoiden aikatauluissa. Odottelemme siis edelleen ja nyt on jo lauantai 10.4.2010 klo 13:42 CET.

”Maintenance nearly complete

Posted on April 10, 2010 – 2:57 am

Our engineers are nearly complete with our planned maintenance. We should be back up within the hour. Next update at 4am Pacific Time.

Still in maintenance

Posted on April 10, 2010 – 2:01 am

Our engineers are working hard to bring all Ning Networks back up as quickly as possible. Our planned downtime maintenance is nearly complete. Next update by 3 am Pacific.”

Teimme sitten kaikkea muuta valmistelevaa työtä. Tällaista on elämä verkoissa.

Terveisin Tekniikan PeLE-suunnittelija Jukka Backlund

Nostan hattua konealan insinööriopiskelijoille sitkeydestä


Yritysyhteyksien pilotointi, Savonian Tekniikan Kuopion yksikössä, on edennyt jo kolmanteen projektiopetusjaksoon ja yksilö- ja ryhmäprojektit ovat käynnissä vielä tämän kevään.

Syksyllä alkaa vielä neljäs projektiopetusjakso, joka on tarkoitus myös ottaa mukaan pilotointiin siltä osin kuin yrityksiä saadaan lupautumaan mukaan. Nämä projektit käynnistyvät sitten syksyllä 2010.

Hatunnosto johtuu siitä, että itse ohjelmiston käytön opettelu vaatikin enemmän opiskelijoiden perehdytystä, kuin alun perin oli suunniteltu. Koneinsinöörioppilaiden tietotekniikan käyttövalmiudet olivat kuitenkin niin erilaiset ja valittu ohjelmisto vaati osalta opiskelijoista perehtymistä web-esitystekniikoihin ja jopa hieman HTML-ohjelmointiin. Lisäksi kun opiskelijat ovat monimuoto-opiskelijoita, työelämä, perhe ja vapaa-aika ei kaikkien osalta toteutunut suunnitellusti. Laskipa eräskin opiskelija, että perheelle ja lapsille sekä omille harrastuksille jäävä aika on enää 28 tuntia viikossa ja siinä ajassa pitäisi vielä suoriutua oppimistehtävistä. Uuden oppisisällön lisääminen normaalin opetussuunnitelman päälle aiheutti joidenkin osalta jopa luopumista tästä vapaaehtoisesta projektista.  

Projektin 3. vaiheessa (toteutusvaihe) pilottiryhmien opiskelijoiden ePortfolioiden laatiminen jatkuu ja niitä aletaan täydentää oppimisprosesseihin liittyvillä/soveltuvilla työkaluilla ja verkostoilla muodostaen portfolion ympärille PLE:n mukaisia toimintoja.

Opiskelijat työstävät yhdessä työelämän kanssa opetussuunnitelmastaan projektiopintojaksoja, joita he työstävät erilaisia sovelluksia käyttäen syventääkseen oppimistaan. Näin alkaa rakentua henkilökohtaisia oppimisympäristöjä. Samaan aikaan käynnistyy tiedon keruu ja jatkuva arviointi menetelmän vahvuuksista ja heikkouksista Joensuun yliopiston toimesta. Opettajat ovat aktiivisesti prosessissa mukana.

Työelämänedustajat sitoutetaan mukaan opiskelijoiden henkilökohtaisiin oppimisprosesseihin, niin että he konkreettisesti jo ennen opiskelijan harjoittelujaksoa pohtivat yhdessä opiskelijan kanssa harjoittelujaksoon liittyviä tavoitteita, antavat palautetta ja kehittämisehdotuksia projektiharjoittelun aikana ja kirjoittavat arviointinsa harjoittelun loputtua opiskelijan PLE:hen.

Projektin 4. vaiheessa (arviointivaihe) kootaan kaikkien osallistujien kokemukset ja arvioidaan muodostuneiden PLE:ien/ePortfolioiden perusteella, miten verkostoituminen, yhteistyö työelämän kanssa, sisältöjen rakentuminen, syntyneet verkostot, käytetyt välineet ja sovellukset ovat edistäneet oppimista ja ammattitaitoa. Samalla arvioidaan ePortfolioiden vahvuutta osaamisen näytöissä ja urasuunnittelussa. Tämä vaihe on osittain päällekkäinen vaiheen 3 kanssa.

Tekniikan PeLE-suunnittelija Jukka Backlund

P.S. ikt10-konferenssissa lisää case-esimerkin muodossa Esityssali 14 tortaina 22.4.2010 klo 11:00 Tervetuloa

PLEn rakentaminen Tekniikan pilotissa


Kertauksena vielä kerran, että Savonia Tekniikan osuus PLEn pilotissa on opiskelijan ja Projektitoiminnan opetusjaksoihin integroitujen yritysyhteyksien hoitaminen opiskelijan oman henkilökohtaisen oppimisympäristön kautta (PLE).

Yritysyhteydet jo sinällään on haasteellinen ja todella antava ja mielenkiintoinen asia opiskelijoille ja myös oppilaitoksen henkilökunnalle. Onhan kysymyksessä toisaalta koulutuksien ajantasaisuudessa pysyminen yritysyhteyksien kautta ja toisaalta valmistuvan opiskelijan perehdytys ja jopa rekrytointi työelämään. Miten nämä sinällään erilaiset tavoitteet ja eri roolien tekemät asiat voidaan hoitaa opiskelijan henkilökohtaisesti hallitseman ympäristön kautta?

Nähdäkseni, todella helposti! Opiskelija luo omat yritysyhteyksien verkostonsa omaan PLEensä. Sieltä ne on kaikkien sinne sallittujen todennettavissa ja toimivat samalla referenssinä opiskelijan aktiivisista toimista. Toisaalta opiskelija vastaa ympäristöstään (PLE) ja on näin velvollinen sopimaan ja selvittämään yritykselle oman PLEnsä toiminnat, avoimuuden ja esim. tietoturvan ja huolehtimaan näistä sovitun mukaisesti. Todellista projektitoimintaa ja sen kokonaisvaltaista harjoittelua, todella oikeassa simulaatiossa, aitojen yritysyhteyksien kanssa. Oppimista siis parhaimmillaan.

Ohjelmistot ja ympäristöt

Opiskelijoiden mielestä tehtävän toteuttamiseen annetut kannettavat ohjelmistoineen ovat toimineet hyvin ja niiden toimintaan perehtyminen on ollut helppoa. Mitään ongelmia ei siis ole ollut.

Nyt viime lauantaina 19.9.2009 12 opiskelijaa ja 2 opettajaa perehdytettiin sosiaalisen median ympäristöihin hyvin nopealla introlla ja kirjauduttiin sitten yhdessä ja ohjattuna ning -ympäristöihin luoden jokaiselle se hänen oma ympäristö. Tässä kahden oppitunnin tehoiskussa ei ohjattu tarkoituksella mitään muuta rajoituksia ympäristöön, sillä silloinhan se ei ole ”jokaisen oma ympäristö”. Jätettiin myös avoimeksi se, miten kukin yksilö haluaa ympäristönsä lopulta koostuvan. Esimerkiksi käyttääkö hän oppimispäiväkirjansa toteuttamiseen ulkoista blogia vai esim. wikispacea tai jotain muuta esim. Qaikua vai käyttääkö hän vain omaa ning -ympäristöään, sillä sieltähän löytyy lähes kaikki toiminnot mitä tarvitsee kuten blogikin. Sovimme nyt alustavasti vain sen, että kaikki luovat ning -ympäristöt pohjalle ja verkostoidutaan ensin niiden kautta toisiimme, opiskellaan asioita ja toimintoja yhdessä kollaboratiivisesti toimien tämän ensimmäisen projektiopetusjakson aikana. Valmistaudutaan siten seuraavassa projektiopintojaksossa verkostoitumaan yrityksiin.

Tukevana ympäristönä aineistojen jaossa opiskelijoilla on ko. opintojakson moodle -ympäristö johon on lisätty PLE -suunnittelijan toimesta PLE -asioita ja muuta ohjaavaa informaatiota. Lisäksi oppilaitoksen sähköpostijärjestelmää käytetään viestinnän varmistamiseksi ennen varsinaisen PLE-verkoston syntymistä. Onhan opiskelijoilla runsaasti tehtävää omien ympäristöjen saamiseksi edes oman osaamisensa osalta ajan tasalle, sillä hehän ovat jo puolessa välissä opintojaan eli aloittaneet kolmannen vuosikurssinsa juuri tänä syksynä. Paljon on siis tehtävää, ennen kuin omasta ympäristöstä saadaan haluttua toimintaa hyötykäyttöön.

Opettajat ja opiskelijat velvoitettiin lisäksi kirjoittamaan tämä blogin omille sivuilleen tuntemuksia viikoittain asioiden etenemisestä. Niitä tässä nyt odotellaan.

Kirjoittajan Tekniikan PLE -suunnittelija Jukka Backlund

Avoin koodi PeLEn pohjaksi, miksi?


Ensimmäinen koulutustilaisuus tapahtui lauantaina 5.9.2009, jolloin koneet luovutettiin läsnäoleville opiskelijoille. Lisäksi käytiin nopeasti läpi koneiden käyttöjärjestelmän erot verrattuna totuttuihin MicroSoft Windows –ohjelmiin (myöh. MS Win). Lopussa opettaja opetti nopeasti muutamia eroavaisuuksia MS Officen ja Open Officen ohjelmien välillä ja laitteet saatettiin verkkoyhteyteen. Opiskelijoiden alustavat kommentit laitteista olivat erittäin positiivisia, sillä itse laite tuntui erittäin näppärältä. Ohjelmistoista suurin osa on suomenkielisiä ja niiden eroavaisuudet totuttuihin ja opittuihin MS ohjelmistoihin on erittäin vähäinen. Kaiken kaikkiaan insinööriopiskelijamme saivat tämän perehdytyksen kahden oppitunnin aikana ja jatkossa katsomme tarvitsevatko heille järjestää lisää koulutusta itse laitteisiin ja ohjelmistoihin.

Kysymyksiä syntyi siitä, miksi projektissa päädyttiin täysin avoimen koodin ohjelmistoihin ja vastauksena oli yksinkertaisesti nämä muutamat asiat:

–          Ensinnäkin projektin rahoitus on ollut tiukka alusta alkaen ja näin säästetään lisenssimaksut täysin itse toimintaan ja sen tutkimiseen ja parhaiden käytänteiden levittämiseen.

–          Toiseksi opiskelijan tulee olla riippumaton myös oppilaitoksissa käytettävistä järjestelmistä ja ”pakkosyötettävistä” ohjelmistoista. Hänen on kyettävä itse imuroimaan ja asentamaan tulevaisuudessa omat oppimiseensa käyttämät ohjelmat ja opittava myös itse niitä käyttämään, kuten myös osoittamaan muille (esim. opettajille) niiden avulla tuottamansa tuotokset. Opettajat vain toteavat tulokset, eivätkä tutki millä laitteilla ja ohjelmistoilla ne on tehty.

–          Kolmanneksi myös yritysmaailma on menossa enenevässä määrin avoimen koodin ohjelmistoihin, sillä ne eivät halua maksaa mistään turhasta. Opiskelijalle itselleen on erittäin hyvä osata myös muiden ohjelmistojen käyttöä, sillä rekrytointimielessä se on hyvä etu.

 

Pilotointi jatkuu henkilökohtaisten oppimisympäristöjen luonnilla seuraavalla kerralla … pysy kanavalla  …anna palautetta … toivoo Jukka Backlund