PLE osaamisen osoittamisessa

Hierojan ammattitutkinnossa opiskeluaika kestää vuoden. Näin olemme projektin aikana päässeet pilotoimaan jo toisen opiskelijaryhmän kanssa, ja voineet hyödyntään ensimmäisen ryhmän kanssa saatuja kokemuksia. Koska aikuisopiskelijoilla vie oma aikansa oppia käyttämään sosiaalisen median välineitä, kokeilimme venyttää niihin tutustumista jo hakeutumisvaiheeseen. Oman Ple:n pohja rakennettiin opettajien ohjauksessa jo ennen koulutuksen alkua. Näin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen valmistavaa koulutusta silmällä pitäen saatiin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muodossa esille omaan Ple:hen heti koulutuksen alettua. Osaamisen tunnistamisen kautta osaaminen voitiin tunnustaa osaksi valmistavaa koulutusta.

Hierojan ammattitutkinnossa on neljä pakollista tutkinnon osaa. Tutkintotilaisuuksien osalta tutkinnon suorittajat ovat kutsuneet koulutuksen ulkopuoliset arvioijat tutustumaan omaan Ple:hen. Sekä henkilökohtainen suunnitelma osaamisen osoittamisesta että tutkintotilaisuuteen liittyvät kirjalliset tuotokset tallennetaan tutkinnon suorittajan omaan Ple:hen. Tutkinnon suorittajan oman tietosuojan vuoksi arviojat eivät ole kirjanneet palautetta tutkintotilaisuudesta suoraan tutkinnon suorittajan Ple:hen. On tutkinnon suorittajan omassa harkinnassa, miltä osin hän siirtää saamansa palautteet osaksi omaa Ple:tä.

Tutkintotilaisuuden arvioinnin vahvistaa valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Tulevaisuuden haasteena olisi saada myös tutkintotoimikunnan jäsenet tutustumaan Ple:ssä osoitettuun osaamiseen ja näin vahvistaa tutkíntotoimikunnan työtä.

Seija Kujala-Przeliorz

PLE osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

näyttötutkintojen näkökulmasta
Marja-Leena Piitulainen, PLE-suunnittelija

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa elinikäistä oppimista!

Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman (ei ainoastaan koulun penkillä vaan myös työelämässä, harrastuksissa jne.) osaamisen ”hyväksilukemisen” osaksi tutkintoa. Tunnistaminen ei johda suoraan virallisen tutkintotodistuksen antamiseen. Osaamisen tunnistamista voidaan tarkastella sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Oppija selvittää aiemmin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Hänen pitää pystyä kuvaamaan, mitä osaamista hänellä on ja miten, osaaminen on hankittu. Opettaja arvioi oppijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla oppijan tunnistetut oppimistulokset tehdään läpinäkyviksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Toiminnassa keskitytään oppijan todelliseen osaamiseen ja sen todentamiseen. Osaamista arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajat (kolmikanta). Lopullisesti arvioinnin vahvistaa (tunnustaa) ja tutkintotodistuksen myöntää ko. tutkinnon tutkintotoimikunta.

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tutkintotodistuksen, jonka myöntää tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen.

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan (oppijan) ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistamisen yhteydessä selvitetään mitä tutkinnossa vaadittavaa osaamista oppijalla jo on (osaamiskartoitus), mitä oppijan mahdollisesti täytyy vielä opiskella tai hankkia lisää (henkilökohtaiset tavoitteet). Tämän jälkeen laaditaan yhdessä kouluttajan tai opettajan ja tarvittaessa työpaikan edustajan kanssa henkilökohtainen suunnitelma (hops), miten oppija pääsee tavoitteisiinsa ja suorittaa tutkinnon. Mikäli osaaminen on riittävällä tasolla, voi oppija suorittaa tutkinnon ilman että osallistuu valmistavaan koulutukseen. Tutkinnossa vaadittavan osaamisen oppija osoittaa ja saa siitä arvioinnin pääsääntöisesti omalla työpaikallaan, omissa työtehtävissä (tutkintotilaisuudet). Osaamista arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajat (kolmikanta). Lopullisesti arvioinnin vahvistaa ja tutkintotodistuksen myöntää ko. tutkinnon tutkintotoimikunta (tunnustaminen). Oppija saa tarvittaessa neuvontaa, ohjausta ja tukea koko tutkinnon suorittamisen ajan.

PLE ”henkilökohtainen oppimisympäristö” tavoitteena

Henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen
Oppija suunnittelee ja rakentaa henkilökohtaisen oppimisympäristön. Oppimisympäristö ei ole samanlainen kaikilla, vaan se vaihtelee oppijan taustojen ja tarpeiden mukaan. Omaa oppimisympäristöään suunnitellessa, PLE:tä rakentaessaan oppija tarvitsee monenlaista tukea. Oppijalle nimetään ”vertaistuki” opettajan lisäksi, joka auttaa ja kannustaa oppijaa oman oppimisympäristönsä rakentamisessa. Oppijalla itsellään on vastuu osaamisensa kehittämisestä ja  sen arvioinnista. Opettajan tehtävänä on taata oppijalle mahdollisuudet tähän vastuunottoon. Tulevaisuudessa PLE tekee mahdolliseksi yhä yksilöllisemmän oppimisen sekä osaamisen osoittamisen.

Oppijan ammatin hallinta ja sen osoittaminen
PLE:llä oppija tekee osaamisen ja ne prosessit, miten osaaminen on hankittu (ammatillinen kasvu) näkyviksi. PLE auttaa oppijoita ohjaamaan ja hallinnoimaan omaa oppimistaan. Osaaminen, oppiminen ja ohjaus dokumentoidaan verkossa tarjolla olevia ohjelmia ja palveluja hyödyntäen. Oppija itse määrittelee PLE:n sisällön, avoimuuden ja käyttäjät. PLE mahdollistaa myös eri tahojen (oppijat, opettajat, työelämä, muut verkostot) kanssa yhteistoimintana tapahtuvan oppimisen, ohjauksen ja vuoropuhelun näkyvyyden verkossa.  

Osaamisen arviointi ja tunnistaminen PLE:n avulla
Tulevaisuudessa osaamisen arviointi ja tunnistaminen tapahtuu osoittain PLE:n avulla. PLE:llä oppija pystyy entistä paremmin ja monipuolisemmin kuvaamaan osaamistaan. Oppijalla on useita eri välineita ja tapoja osoittaa osaamistaan. PLE:llä oppijan tunnustetut oppimistulokset tehdään näkyviksi. 

Ehdotelmia työvälineiksi:
Blogit, Googlen työkalut, OpenOffice, Ning, muut mahdolliset välineet

Ehdotelmaa sisällöksi:
Henkilökohtaiset dokumentit aiemmin hankitusta osaamisesta
Mahdollinen osaamisportfolio
Itsearviointi
HOPS (mitä, missä, miten ja millä aikataululla opiskelen)
Henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat
Valmistava koulutus (oppimistehtävät, esitykset, linkit oppilaitosten verkko-oppimisympäristöihin…) Työssäoppiminen (työssäoppimisen tavoitteet, päiväkirja, palautteet, arviointi)
Näyttösuunnitelma / näyttöaineisto
Arviointiaineisto
Tutkintotodistus / osatutkintotodistukset

Uusien menetelmien metsästys

Syksyllä 2009 kaksi Savon ammatti –ja aikuisopiston aikuisopiskelijaryhmää alkoi rohkeasti etsiä uusia tapoja ja välineitä osoittaakseen ammatillista osaamistaan. Eri tavoin hankitun osaamisen osoittaminen ja tunnistaminen on tähän saakka tapahtunut pääosin tutkintotilaisuuksiin ja erilaisiin dokumentteihin perustuen. Hierojan ammattitutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinnon tutkinnonsuorittajat ottivat käyttöön erilaisia sosiaalisen median välineitä. Välineitä hyödyntäen, he alkoivat suunnitella ja koota omaa oppimisympäristöä. Tutkinnonsuorittajan taustat ja oppimistarpeet selvitettiin henkilökohtaistamisen yhteydessä. Tuolloin todettiin, mitä tutkinnossa vaadittavaa osaamista tutkinnonsuorittajalla jo on ja mitä hänen mahdollisesti täytyy vielä opiskella tai hankkia lisää valmistavassa koulutuksessa (mikäli osaaminen on riittävällä tasolla, voi tutkinnon suorittaja suorittaa tutkinnon ilman valmistavaa koulutusta). Kokoamansa oppimisympäristön avulla tutkinnonsuorittaja osoittaa osaamistaan, asiantuntijuuttaan sekä verkostojaan, joissa asiantuntijuus on rakentunut.  Ympäristöt muuttuvat ja päivittyvät jatkuvasti valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien edetessä.