PeLE-projektin tutkijoiden yhteenvetoa


Teemu Valtonen, Jari Kukkonen ja Stina Hacklin

Hankkeen alkuvaiheessa aiemmat PLE-teemaa käsittelevät tutkimukset ja julkaisut olivat pääsääntöisesti blogi-kirjoituksia. Varsinaiset tieteelliset aihetta käsittelevät tutkimusartikkelit referoiduissa julkaisuissa olivat harvinaisia. Aihetta olivat aiemmin käsitelleet lähinnä Graham Attwell sekä vain muutamat muut tutkijat.  Tästä seurauksena oli, että hankkeen alkuvaiheessa tutkimustyön tavoitteeksi oli asetettava PLE (personal learning environment) teoriaperustan kokoava kartoitus niin tutkimustyön kuin kehittämistoiminnankin jatkotarpeisiin.  Edelleenkin voidaan vielä sanoa, että PLE-teema on melko uusi ja kohtuullisen vähän tutkittu kasvatustieteen ja opetusteknologia-alan tutkimuskentässä.

Aiempaan tutkimukseen perustuvat kasvatuksen teoriat sekä teorioiden pohjalta uutta toimintatapaa kuvaavat visiot PLE:n toimintamalleista painottavat yhteisöllisen oppimisen soveltamista PLE:n osana. PLE-malli yhdistää siten yksilöllisen opiskelun, oman asiantuntijuuden hallinnan ja kehittämisen, sekä jaetun asiantuntijuuden kehittämisen oppijayhteisössä. Yhteisöön liittyy myös muita asiantuntijoita esimerkiksi opettajia ja työssä oppimisen ohjaajia jne. PLE:tä käsittelevissä malleissa tavoiteltavana nähdään verkostot, joissa yksittäisiin PLE-ympäristöihin tuotettavat sisällöt näkyvät myös muissa ympäristöissä automaattisesti. Näin ollen PLE ympäristöjen verkosto toimii resurssina toisten opiskelijoiden ja opiskelijayhteisön työlle. Tämä tavoite vaatii myös opettajien huomiota. Mikäli opiskelu perustuu ainoastaan yksilötyöhön ja osaamiseen, voi yhteisöllisen oppimisen mallien toteutuminen opiskelijoiden työskentelyssä ja siten PLE-sovelluksissa olla vaikeaa. Opettajien on huomioitava, esimerkiksi arvioinnissa, yhteistoiminnalliset tavoitteet ja rohkaistava opiskelijoita vuorovaikutteisten ympäristöjen rakentamiseen. Opintokokonaisuudet ja kurssit on suunniteltava yhteisöllisten mallien mukaan siten, että vuorovaikutuksesta on aitoa hyötyä eikä ainoastaan lisätyötä opiskelijoille.

PLE-mallin käyttöönottaminen on vaativa prosessi niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Vaikka opiskelijat kuuluisivat ns. nettisukupolveen (vrt. Valtonen, 2011), ei PLE:n kaltainen toimintamalli ole itsestäänselvyys. Varsinkin erilaisten teknologioiden ja verkkosovellusten käyttö oman ja yhteisön oppimisen tukemiseen ei ole itsestään selvää opiskelijoille, vaan vaatii opettajien pedagogista sekä teknistä tukea ja ohjausta. Hankkeen aikana tehty tutkimus keskittyi pääsääntöisesti opiskelijoiden näkökulmaan PLE-mallin käytössä. Tavoitteena oli toisaalta kuvata opiskelijoiden valmiuksia henkilökohtaisten oppimisympäristöjen rakentajina toisaalta opiskelijoiden osaamisen kehittymistä lopputuloksia analysoiden eli opiskelijoiden rakentamia ympäristöjä tarkastellen. Opiskelijoiden toiminnan tutkiminen selventää tarvittavia tukitoimia sekä tarpeita jatkokehitystyön kannalta.

Tutkimustyön keskeisimpiä tuloksia on julkaistu Computers & Education lehdessä, artikkelissa Perspectives on personal learning environments held by vocational students. Artikkelissa käydään läpi aikaisempia kasvatustieteen ja opetusteknologian tutkimusteemoja, joiden avulla PLE-mallia voidaan perustella.

Hankkeen aikana tehdyn tutkimuksen keskeisimpinä tuloksian esille nousivat mm. seuraavat aiheet:

– Tuloksissa nousee esille se, että oppimisen prosessit ja perusteet erilaisille työskentelytavoille on syytä ottaa tietoisemmin esille osana varsinaisen sisältötiedon opiskelua. Opiskelijoiden metakognitiivisissa tiedoissa sekä toimintatavoissa on kehitettävää. Tuetusti toteutettu PLE tarjoaakin välineen näiden opiskelutaitojen kehittämiseen. 

-Yhteisöllisyyteen liittyen PLE:n pohjaksi kannattaa suunnitella vuorovaikutusta tukevia teknisiä elementtejä, mikäli opiskelijat eivät itse osaa tätä tehdä. Opiskelijoille voisi tarjota puolivalmiita ja helposti käyttöön otettavia sovelluksia, joissa opiskelijoiden ajattelu ja osaaminen tulevat esille ja edelleen kehitettäväksi – puolivalmiita verkostoja. Vastaavia ympäristöjä on lukuisia koulujen ulkopuolella. Esimerkiksi Facebookissa opiskelijat näkevät toistensa tapahtumia kootusti heti ensimmäisellä sivulla. Näihin tapahtumiin liittyy eri käyttäjien kommentit, ”tykkäämiset” jne. Vastaavanlainen malli sopisi myös PLE-ympäristöön.

-PLE:n myötä opettajan roolissa korostuu sisältöasiantuntijuuden ohella voimakkaasti oppimisen asiantuntijuus. Pelkän sisältöosaamisen ohella opettajan on kyettävä ohjaamaan opiskelijoiden oppimisprosessia sekä autettava opiskelijaa tiedostamaan oppimisen mekanismeja.

Seuraavassa on listattu hankkeen aikana tuotetut julkaisut. Listan viimeisenä on hankkeen aikana viimeistelty väitöskirja. Väitöskirjassa ei suoraan käytetty hankkeen aineistoja, mutta aihetta sivuttiin seuraavana askeleena opetusteknologioiden kehityksessä.

Julkaisut:

Valtonen, T., Hacklin, S., Dillon, P., Vesisenaho, M., Kukkonen, J. & Hietanen, A. (2012). Perspectives on personal learning environments held by vocational students.
Computers & Education. 58(2), 732-739.

Valtonen, T. (2011). Näkökulmia henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin. Kasvatustieteen päivät 2011, Joensuu.

Valtonen, T, & Kukkonen, J (2011). Students’€Readiness for Personal Learning Environments. In: Proceedings of the PLE Conference 2011, pp. 1-7.10th – 12th July 2011, Southampton, UK. http://journal.webscience.org/581/

Valtonen, T., Hietala, A., & Hacklin, S (2011). Students’ aims for building Personal Learning Environments. EARLI- conference 2011. Exeter, United Kingdom.

Hietanen, A. & Valtonen, T. (2010). Personal learning environments: grounding theories and experiences of piloting. Online Educa Berlin 2010 Conference. Berlin.

 

Näiden lisäksi personal learning environment teemaa käsiteltiin lyhyesti väitöskirjatyössä:

Valtonen, T. (2011). An insight into collaborative learning with ICT: Teachers’ and students’ perspectives. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 12.   

 

Mainokset

Ajatuksia PLE-ympäristöjen rakentamiseen ja jatkokehitykseen


Aikaisemmassa alan kirjallisuudessa PLE-ympäristöille on kehitetty erilaisia malleja. Downes (2010) tarjoaa yksityiskohtaisen mallin siitä, mitä elementtejä PLE:n tulee sisältää. Downesin mukaan PLE koostuu:
1.    Välineistä henkilökohtaisen profiilin hallintaan: tämä kokonaisuus sisältää mm. portfolion, ystävälistat ja muut kontaktit sekä muun profiiliin liittyvän materiaalin
2.    Välineistä materiaalien koontiin (Aggregator): Tämä kokonaisuus sisältää välineet, jotka automaattisesti kokoavat opiskelijalle tärkeän tiedon eri lähteistä kuten verkko-oppimisympäristöistä (Moolde), toisista Ple-ympäristöistä jne. Tyypillisimpiä välineitä ovat RSS-syötteet.
3.    Välineistä sisällön tuottamiseen ja julkaisemiseen: ympäristöön kuuluvat välineet erilaisten ja eri formaateissa olevien materiaalien käsittelyyn sekä myös ns. materiaalien yhdisteleminen uuteen käyttöön vrt. välineet materiaalien koontiin.
4.    Välineistä kommunikointiin ja yhteisöllisyyteen: ympäristöön kuuluu ns. joustavat välineet kommunikointiin sekä välineet vuorovaikutukseen ulkopuolisten sovellusten välityksellä. Näitä tavoitteita varten Ple:n tulisi sisältää ns. ”an ecosystem of chat engines, conferencing systems, discussion boards, and other external services.”
5.    Älykkäistä välineistä: oppimisen tueksi ympäristössä tulee olla “älykkäitä ominaisuuksia”, jotka mukautuvat opiskelijan toimintaan ja ohjaavat siten opiskelijan työskentelyä esimerkiksi sopivien materiaalien pariin, ulkopuolisiin palveluihin ja aktiviteetteihin jne.

Mott (2010) kuvaa PLE:n puolestaan yksittäisten ympäristöjen verkostona, joissa opiskelijoiden työskentely, ideointi, ajattelu jne. leviävät automaattisesti ympäristöjen välillä. Vastaavanlaisia ideoita esittelee myös Downes aikaisemmassa artikkelissaan (2005), jossa hän kuvaa syötteiden (RSS) roolia oppimisympäristöjen välillä: ”Contents are aggregated by students, using their own personal RSS reader or some similar application. From there, it is remixed and repurposed with the student’s own individual application in mind, the finished product being fed forward to become fodder for some other student’s reading and use”. Tämä on sangen mielenkiintoinen malli PLE-ympäristöihin ja vaatii samalla opiskelijoiden aktiivista roolia sisältöjen tuottamiseen, ilman opiskelijoiden panosta malli ei toimi. Pelkkä opettajan tuottama sisältö ja materiaali ei riitä, opiskelijoiden oma ajattelu ja tulkinta on saatava mukaan näkyväksi osaksi prosessia. Vastaavanlaista ideaa kokeili myös Ebnerin (2010) tutkimusryhmä testatessaan mikroblogien toimintaa. Heillä tavoitteena oli, että aktiivisesti päivitettävän mikroblokikanavan avulla oppimisprosesseista tulee yhteisiä ja läpinäkyviä.

Yllä luetellut Downesin esittelemät PLE:n välineet sopivat sangen hyvin Mottin (2010) kuvaamaan malliin, kuitenkaan välineet yksin eivät riitä. Välineiden lisäksi tarvitaan opiskelijoiden vuorovaikutteista ja aktiivista roolia painottava toimintatapa. Tämä voi olla haaste, varsinkin jos toimintamallit ovat perustuneet enemmänkin opettajajohtoiseen toimintaan. Kuitenkin henkilökohtaisten oppimisympäristöjen käyttö tarjoaa hyvän välineen tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tästä jatkamma tuonempana!

Lähteitä:

Downes, T. (2005). E-learning 2.0. eLearn Magazine. Retrieved 16.10.2010 from: http://www.cmb.ac.lk/newsletter/ext_pages/Vlc/E-learning%202.pdf

Downes, T. (2010). Elements of a Personal Learning Environment. ITK-konferenssi 2010, Hämeenlinna. http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk/documents/Keynote_Downes.pdf

Ebner, M., Lienhardt, C.,  Rohs M., & Meyer, I. (2010). Microblogs in higher education – A chance to facilitate informal and process-oriented learning? Computers & Education, 55(1), 92-100.

Mott, J. (2010). Envisioning the post-LMS era: The open learning network. Educause Quarterly, 33(1).

PLE ja tutkimus


PLE:n tutkimus etenee vaiheittain alkaen tulevana syksynä toteutettavalla opiskelijoille ja opettajille suunnatulla kyselyllä. Seuraavissa vaiheissa keskitytään ympäristön käyttöön sekä varsinkin erilaisten käyttötapojen toimivuuteen. Lisäksi tarkoitus on hankkeen loppupuolella tarkastella PLE-ympäristöihin tuotettuja materiaaleja.

Syksyllä toteutettavan kyselyn tavoitteena on kartoittaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opettajia nettisukupolvi-ilmiön (Net Generation) näkökulmasta. Tarkoituksena on rakentaa opiskelija- ja opettajaprofiileja sosiaalisen median käytön sekä käyttötapojen mukaan. Nettisukupolvea on luonnehdittu muun muassa seuraavasti:

• elänyt koko elämänsä teknologiarikkaassa ympäristössä, mikä on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella ja toimia
• hallitsee useiden sosiaalisen median sovellusten käytön, kuitenkin tvt:n syvällisempi tuntemus on usein puutteellista
• suosii opiskelua ryhmissä –kasvotusten, verkossa ja näitä yhdistellen • oppiminen tehokkainta tutkiskellen (through discovery), rakennellen osaamista useista eri lähteistä
• hypertekstimäinen ajattelu (hypertext minds) lineaarisen etenemisen sijaan • useiden medioiden yhtäaikainen käyttö
• pitempi keskittyminen yhteen ”formaattiin” usein haastavaa

Nämä luonnehdinnat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta sekä samalla myös haasteita oppimistilanteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Syksyn kyselyn avulla on tarkoitus selvittää, kuinka ilmiö näkyy nykyisessä opiskelijasukupolvessa ja miten opiskelijoiden näkemyksiin voisi vastata PLE-hankkeessa. Lisäksi aihetta tarkastellaan myös opettajien näkökulmasta, miten opettajat näkevät teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijoiden valmiudet toimia ja opiskella teknologioita hyödyntäen.

PLE-ympäristön käyttöä käsittelevä osio tulee sisältämään erilaisten pedagogisten ratkaisujen toimivuuden arviointia. Edellisissä blogikirjoituksissa viitataan muun muassa hiljaiseen tietoon, jonka esille tuomiseen sosiaalisen median välineet sekä langattomassa verkossa toimivat miniläppärit sopivat hyvin.

Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan PLE-ympäristöihin tuotettuja sisältöjä. Tässä hyödynnetään eri alojen opettajien asiantuntemusta, tavoitteena arvioida laajemmin PLE-kokonaisuuden toimivuutta yhdessä edellisten osioiden tulosten kanssa.

Tämä alustava kuvaus perustuu hankeen alkuvaiheessa olevaan suunnitelmaan toiminnan päämääristä. Niin teknisten kuin toiminnallistenkin mahdollisuuksien tarkentuessa hankkeen edetessä ja toimintamallien varmistuessa, suunnitelmaa tullaan tarkentamaan. Tämän kevään tavoitteena on saada syksyn kyselylomakkeet valmiiksi ja esitestattua.