Mitä kuuluu Savonian PLE:lle v.2013?


Taas vierähti vuosi edellisestä postauksesta! Mutta näin PeLE-projektin vuosipäivänä on aina hyvä päivitellä ajan nopeaa vierimistä ja tietty samalla blogia🙂

1.11.2011 vietettiin projektin päätösseminaaria. Edellisessä postauksessa (1.11.2012) kerrottiin vuoden 2012 tapahtumia ja nyt on siis vuoden 2013 päivitysten aika.

Mitä ne oikein puhuu, ettei projektit jää elämään ja jalkaudu osaksi organisaation toimintaa? Meille ainakin kuuluu hyvää. Tänä syksynä kaikki terveysalan aloittaneet opiskelijat loivat itselleen PLE:t wordpress-blogiin. Edelleenkin edellytämme opiskelijoilta vain harjoittelujaksojen raportoimista blogeissaan, mutta innostuneimmat kokoavat itselleen jo ihan oikeaa PLE:tä eli henkilökohtaista oppimisympäristöä ja ammatillisen kasvun portfoliota. Työelämä on mukana kaikkien opiskelijoiden blogeissa. Osa opiskelijoista haluaa julkaista myös opinnäytetyönsä blogissa.

Lisäksi opiskelijat ovat ottaneet käyttöön myös muita sosiaalisen median palveluita. Google Drive on yhä useamman opiskelijan työskentelypaikka, varsinkin ryhmätöissä. Samoin myös opettajilla. Tänä syksynä ensimmäisen kerran löytyi opiskelijaryhmiä, joista kaikki 100%:sti ovat facebookissa. Jokaisella ryhmällä on myös oma facebook-ryhmänsä. Niissä opettajat eivät ole mukana.

Pitkäkestoisissa täydennyskoulutuksissa ja oppisopimuskoulutuksissa on blogit ja googlen työkalut käytössä – näin myös työelämän edustajat päivittävät tietotaitonsa opetusteknologisissa ratkaisuissa.

Savonia-amk perusti oman wordpress-blogin palvelimelleen ja jatkossa sekä opiskelijat ja opettajat luovat bloginsa Savonian wordpressiin. Tosin se on vielä testikäytössä ja ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos itse saisin päättää, niin suosisin edelleen tätä hostattua versiota. Mutta…katsotaan, miten on käynyt, kun seuraavan kerran 1.11.2014 päivitän tätä blogia🙂

Vuoden 2014 haasteena/tavoitteena voisi olla erilaisten kuratointityökalujen hyödyntämistä opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa.

Ilolla,
projektipäällikkö, Aija

Vuosi on vierähtänyt – PLE elossa edelleen!


Tasan vuosi sitten – 1.11.11 – istuttiin PeLE-projektin päätösseminaarissa Savonia-ammattikorkeakoulussa. Runsaan kolmen vuoden upea työ oli takana ja tyytyväiset tekijät lähtivät kukin omille teilleen edistämään henkilökohtaisten oppimisympäristöjen rakentamista. Minä, sosiaali- ja terveysalan edustajana voin kertoa, miten olemme Savonian terveysalalla Kuopiossa edistyneet, MUTTA toivon, että myös osatoteuttajat tulisivat kertomaan omat tarinansa tänne blogiin.

Savonian terveysalalla PLE-työskentely on jatkunut ja kasvanut projektin päättymisen jälkeen. Yksikössämme jokainen aloittava hoitotyön opiskelija luo itselleen PLE:n wordpress-blogiin. Blogiopetus tapahtuu heti alussa atk-tunneilla tai esim. hoitotyön opettajan opastuksella. Tämän jälkeen  opiskelijat alkavat rakentamaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Toiset opiskelijat raportoivat blogiinsa kaiken oppimansa – sisällöt, reflektiot, harjoittelut jne. Toiset tekevät vain sen pakollisen, mikä on yhdessä terveysalalla sovittu: harjoittelut, lähtötasot ja tavoitteet tulee olla blogissa niin, että työelämän edustaja /opettajat voivat niitä kommentoida ja samalla seurata opiskelijoiden edistymistä. Työelämältä tullut palaute on pääsääntöisesti erittäin myönteistä ja suurin osa ohjaajista sanoo, ettei haluaisi enää siirtyä vanhaan käytäntöön (sähköpostit+liitetiedostot tai pahimmassa tapauksessa paperiset versiot).

Eniten ongelmia tai pikemminkin haasteita on aiheuttanut terveysalalle tärkeä salassapitovelvollisuus ja huolehtiminen siitä, että opiskelija ei bloginsa kautta tuo julkisuuteen vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita. Opiskelijoita joudutaan muistuttamaan aika ajoin siitä, mitä blogiin saa kirjoittaa ja mitä ei. Lisäksi on sovittu, että terveysalan yksiköissä toteutuvan harjoittelun sivut tulee olla salasanalla suojattuja.  Vuoden aikana on luotu satoja blogeja ja harjoittelun ohjaus on siirtynyt käytännöllisesti katsoen kokonaan niihin.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta PLE:n idea eläisi täysin niinkuin projektissa suunniteltiin ja pilotoitiin. Mutta pikkuhiljaa mennään eteenpäin. Uskon, että oppilaitoksessamme alkava tablettitietokoneiden pilotointi edistää myös osaltaan PLE:n kehittymistä. Ensi vuoden alusta myös Iisalmen sote-alan yksikkö ottaa käyttöönsä PLE:t, alkaen aikuisopiskelijoista.  Laitan tähän esimerkiksi yhden opiskelijan PLE:n:  http://kaisapii.wordpress.com

Nyt jään odottelemaan tekstiä tänne, miten SAKKYN PLE perustutkinnoissa – projekti on edistynyt? Miten Petteri ja Riitta ovat vieneet PLE:tä eteenpäin liiketalouden yksikössä, entä Jukka tekniikassa? Kuulin myös, että Itä-Suomen yliopistossa on tekeillä väitöskirja PLE aikuisopiskelijoilla – osaisiko tutkijamme Teemu kertoa tästä jotain? Kirjoittakaa vastauksenne vaikka tämän artikkelin kommenttikenttään tuohon alapuolelle🙂

 

Iloisesti – Aija Hietanen, projektipäälikkö

PeLE-projektin tutkijoiden yhteenvetoa


Teemu Valtonen, Jari Kukkonen ja Stina Hacklin

Hankkeen alkuvaiheessa aiemmat PLE-teemaa käsittelevät tutkimukset ja julkaisut olivat pääsääntöisesti blogi-kirjoituksia. Varsinaiset tieteelliset aihetta käsittelevät tutkimusartikkelit referoiduissa julkaisuissa olivat harvinaisia. Aihetta olivat aiemmin käsitelleet lähinnä Graham Attwell sekä vain muutamat muut tutkijat.  Tästä seurauksena oli, että hankkeen alkuvaiheessa tutkimustyön tavoitteeksi oli asetettava PLE (personal learning environment) teoriaperustan kokoava kartoitus niin tutkimustyön kuin kehittämistoiminnankin jatkotarpeisiin.  Edelleenkin voidaan vielä sanoa, että PLE-teema on melko uusi ja kohtuullisen vähän tutkittu kasvatustieteen ja opetusteknologia-alan tutkimuskentässä.

Aiempaan tutkimukseen perustuvat kasvatuksen teoriat sekä teorioiden pohjalta uutta toimintatapaa kuvaavat visiot PLE:n toimintamalleista painottavat yhteisöllisen oppimisen soveltamista PLE:n osana. PLE-malli yhdistää siten yksilöllisen opiskelun, oman asiantuntijuuden hallinnan ja kehittämisen, sekä jaetun asiantuntijuuden kehittämisen oppijayhteisössä. Yhteisöön liittyy myös muita asiantuntijoita esimerkiksi opettajia ja työssä oppimisen ohjaajia jne. PLE:tä käsittelevissä malleissa tavoiteltavana nähdään verkostot, joissa yksittäisiin PLE-ympäristöihin tuotettavat sisällöt näkyvät myös muissa ympäristöissä automaattisesti. Näin ollen PLE ympäristöjen verkosto toimii resurssina toisten opiskelijoiden ja opiskelijayhteisön työlle. Tämä tavoite vaatii myös opettajien huomiota. Mikäli opiskelu perustuu ainoastaan yksilötyöhön ja osaamiseen, voi yhteisöllisen oppimisen mallien toteutuminen opiskelijoiden työskentelyssä ja siten PLE-sovelluksissa olla vaikeaa. Opettajien on huomioitava, esimerkiksi arvioinnissa, yhteistoiminnalliset tavoitteet ja rohkaistava opiskelijoita vuorovaikutteisten ympäristöjen rakentamiseen. Opintokokonaisuudet ja kurssit on suunniteltava yhteisöllisten mallien mukaan siten, että vuorovaikutuksesta on aitoa hyötyä eikä ainoastaan lisätyötä opiskelijoille.

PLE-mallin käyttöönottaminen on vaativa prosessi niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Vaikka opiskelijat kuuluisivat ns. nettisukupolveen (vrt. Valtonen, 2011), ei PLE:n kaltainen toimintamalli ole itsestäänselvyys. Varsinkin erilaisten teknologioiden ja verkkosovellusten käyttö oman ja yhteisön oppimisen tukemiseen ei ole itsestään selvää opiskelijoille, vaan vaatii opettajien pedagogista sekä teknistä tukea ja ohjausta. Hankkeen aikana tehty tutkimus keskittyi pääsääntöisesti opiskelijoiden näkökulmaan PLE-mallin käytössä. Tavoitteena oli toisaalta kuvata opiskelijoiden valmiuksia henkilökohtaisten oppimisympäristöjen rakentajina toisaalta opiskelijoiden osaamisen kehittymistä lopputuloksia analysoiden eli opiskelijoiden rakentamia ympäristöjä tarkastellen. Opiskelijoiden toiminnan tutkiminen selventää tarvittavia tukitoimia sekä tarpeita jatkokehitystyön kannalta.

Tutkimustyön keskeisimpiä tuloksia on julkaistu Computers & Education lehdessä, artikkelissa Perspectives on personal learning environments held by vocational students. Artikkelissa käydään läpi aikaisempia kasvatustieteen ja opetusteknologian tutkimusteemoja, joiden avulla PLE-mallia voidaan perustella.

Hankkeen aikana tehdyn tutkimuksen keskeisimpinä tuloksian esille nousivat mm. seuraavat aiheet:

– Tuloksissa nousee esille se, että oppimisen prosessit ja perusteet erilaisille työskentelytavoille on syytä ottaa tietoisemmin esille osana varsinaisen sisältötiedon opiskelua. Opiskelijoiden metakognitiivisissa tiedoissa sekä toimintatavoissa on kehitettävää. Tuetusti toteutettu PLE tarjoaakin välineen näiden opiskelutaitojen kehittämiseen. 

-Yhteisöllisyyteen liittyen PLE:n pohjaksi kannattaa suunnitella vuorovaikutusta tukevia teknisiä elementtejä, mikäli opiskelijat eivät itse osaa tätä tehdä. Opiskelijoille voisi tarjota puolivalmiita ja helposti käyttöön otettavia sovelluksia, joissa opiskelijoiden ajattelu ja osaaminen tulevat esille ja edelleen kehitettäväksi – puolivalmiita verkostoja. Vastaavia ympäristöjä on lukuisia koulujen ulkopuolella. Esimerkiksi Facebookissa opiskelijat näkevät toistensa tapahtumia kootusti heti ensimmäisellä sivulla. Näihin tapahtumiin liittyy eri käyttäjien kommentit, ”tykkäämiset” jne. Vastaavanlainen malli sopisi myös PLE-ympäristöön.

-PLE:n myötä opettajan roolissa korostuu sisältöasiantuntijuuden ohella voimakkaasti oppimisen asiantuntijuus. Pelkän sisältöosaamisen ohella opettajan on kyettävä ohjaamaan opiskelijoiden oppimisprosessia sekä autettava opiskelijaa tiedostamaan oppimisen mekanismeja.

Seuraavassa on listattu hankkeen aikana tuotetut julkaisut. Listan viimeisenä on hankkeen aikana viimeistelty väitöskirja. Väitöskirjassa ei suoraan käytetty hankkeen aineistoja, mutta aihetta sivuttiin seuraavana askeleena opetusteknologioiden kehityksessä.

Julkaisut:

Valtonen, T., Hacklin, S., Dillon, P., Vesisenaho, M., Kukkonen, J. & Hietanen, A. (2012). Perspectives on personal learning environments held by vocational students.
Computers & Education. 58(2), 732-739.

Valtonen, T. (2011). Näkökulmia henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin. Kasvatustieteen päivät 2011, Joensuu.

Valtonen, T, & Kukkonen, J (2011). Students’€Readiness for Personal Learning Environments. In: Proceedings of the PLE Conference 2011, pp. 1-7.10th – 12th July 2011, Southampton, UK. http://journal.webscience.org/581/

Valtonen, T., Hietala, A., & Hacklin, S (2011). Students’ aims for building Personal Learning Environments. EARLI- conference 2011. Exeter, United Kingdom.

Hietanen, A. & Valtonen, T. (2010). Personal learning environments: grounding theories and experiences of piloting. Online Educa Berlin 2010 Conference. Berlin.

 

Näiden lisäksi personal learning environment teemaa käsiteltiin lyhyesti väitöskirjatyössä:

Valtonen, T. (2011). An insight into collaborative learning with ICT: Teachers’ and students’ perspectives. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 12.   

 

Loppukommentointia yritysyhteyksistä by Jukka Backlund


On hienoa kokea työelämään taas täysillä palanneen aikuisopiskelijan kommentti, että puoli vuotta työn ohessa suoritettujen opintojen loppumisen ja opiskelijan valmistumisen jälkeen ja noin kaksi vuotta projektin aloittamisen jälkeen tämäkin yritys on mennyt sosiaaliseen mediaan. Kerrankin sitä tuntee olevan olleensa oikeassa vaikka yritysjohtaja kuinka vastusti. No aina ei tuo opiskelijan ja ohjaavien opettajien auktoriteetti ja kertomisen taito riitä vakuuttamaan pienyrityksen omistajajohtajaa, vaan hänen on saatava tieto omilta ystäviltään.

Kuinka paljon työ muuttuukaan, kun se laitetaan avoimesti tarjolle nettiin. Asiakkaiden palaute, heidän suorittama tuotekehitys on vain yksi elementti SoMen tuomista eduista. Suurempi etu saadaan siitä, että työtehtävät siirtyvät globaalisti sinne missä aurinko paistaa kulloinkin tai innokkaita hereillä olevia työntekijöitä riittää. Jos vain maailman valtioiden lait ja asetukset yhdenmukaistuisivat sellaisiksi, että välistävetäjät eivät pystyisi hyötymään riistomaapolitiikan keinoin. Valtioiden virkamiesten olisi siis keskityttävä verotuksen helppouteen, jotta maksajat eivät keskittyisi verojen kiertoon, niin kuin nykyään. Näin voitaisiin päästä kestävään kehitykseen kaikkialla.

Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (PeLE) myötä saamme tietoa, näytteitä ja suosituksia osaajista ja netin kautta voimme heitä työllistää, olivat he missä päin maailmaa tahansa. Aito osaaminen korreloituu ja homma etenee silloinkin kun me nukumme.

PeLEn hyöty oppijan mielestä kasaantuu vähitellen, kun oppija koko elinaikaisen oppimisprosessinsa aikana hakee uusiin haasteisiin (oppilaitoksiin tai töihin) ja samalla kerää sinne omaa osaamistaan näytteille. Prosessi on siis elinikäinen.

Siis oikea PeLE toimii oppilaitoksen ja opiskelijan kannalta katsottuna todella monella tasolla: Opiskelijaksi hakeutumisvaiheessa (pääsykokeet poistuu tulevaisuudessa), oppimisen yksin ja yhteisöllisesti toteuttamisessa ja organisoinnissa, sekä oppimisen reflektoinnissa, opittujen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT), harjoitteluun hakeutumisessa ja yhteyksien pidossa, työpaikkaa hakiessa valmistumisen yhteydessä ja jälkeen. Eikä kannata unohtaa myös valmistumisen jälkeistä verkottumista alumnitoimintaan, kanssaosaajiin ja omien tietojensa ja taitojensa päivittämiseen ja yläpitämiseen tämän verkottumisen kautta.

Tällä hetkellä henkilökohtainen työpanokseni suuntautuu jo iäkkäämpien aikuiskoulutuksessa olevien ja omaa osaamistaan uudistamassa olevien, asiantuntijoiden saamiseen samalla tasolle nuorten osaajien kanssa. Tämä digitaalinen kuilu onkin sitten suurta panosta vaativa asia tulevaisuudessa, jos todella aiomme pidentää työuria, niin miten saamme vanhemmat asiantuntijat näyttäytymään ulospäin samalla tavalla kuin nuoret osaajat näyttäytyvät omien PeLEn portofolioidensa kanssa. Vanhemmilla kun olisi niitä osaamisen näytteitä, kun vain ne saisi ja ennen kaikkea osaisi laittaa esille.

Tekniikan yritysyhteydet PeLE projektissa by Jukka Backlund, etu.suku(at)savonia.fi

 

Ala kuin ala – ALA PLE!


Luovalle ja rohkealle löytöretkelle osallistunut PeLE-porukka

PeLE-projekti päättyi 31.12.2011. Keskeiset tulokset ja jatkosuunnitelmat julkaistaan blogissa piakkoin. Niitä odotellessa voit kuitenkin tutustua youtubessa ple-videoon  ja videossa rakennettuun blogiin (jota tullaan vielä täydentämään) sekä PLE-käsikirjaan, jossa kuvataan erittäin tiivistetysti projektin painopistealueita PLE:n käytössä sekä niitä työkaluja, joita projektin aikana käytettiin PLE:n rakentamiseen.   Yhteydenotot: Aija Hietanen, projektipäällikkö,  etunimi.sukunimi@savonia.fi

VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.-8.12.2011


Tarina PLE:n rakentamisesta


Video PLE:n rakentamisesta