PeLE-projektin tutkijoiden yhteenvetoa

Teemu Valtonen, Jari Kukkonen ja Stina Hacklin

Hankkeen alkuvaiheessa aiemmat PLE-teemaa käsittelevät tutkimukset ja julkaisut olivat pääsääntöisesti blogi-kirjoituksia. Varsinaiset tieteelliset aihetta käsittelevät tutkimusartikkelit referoiduissa julkaisuissa olivat harvinaisia. Aihetta olivat aiemmin käsitelleet lähinnä Graham Attwell sekä vain muutamat muut tutkijat.  Tästä seurauksena oli, että hankkeen alkuvaiheessa tutkimustyön tavoitteeksi oli asetettava PLE (personal learning environment) teoriaperustan kokoava kartoitus niin tutkimustyön kuin kehittämistoiminnankin jatkotarpeisiin.  Edelleenkin voidaan vielä sanoa, että PLE-teema on melko uusi ja kohtuullisen vähän tutkittu kasvatustieteen ja opetusteknologia-alan tutkimuskentässä.

Aiempaan tutkimukseen perustuvat kasvatuksen teoriat sekä teorioiden pohjalta uutta toimintatapaa kuvaavat visiot PLE:n toimintamalleista painottavat yhteisöllisen oppimisen soveltamista PLE:n osana. PLE-malli yhdistää siten yksilöllisen opiskelun, oman asiantuntijuuden hallinnan ja kehittämisen, sekä jaetun asiantuntijuuden kehittämisen oppijayhteisössä. Yhteisöön liittyy myös muita asiantuntijoita esimerkiksi opettajia ja työssä oppimisen ohjaajia jne. PLE:tä käsittelevissä malleissa tavoiteltavana nähdään verkostot, joissa yksittäisiin PLE-ympäristöihin tuotettavat sisällöt näkyvät myös muissa ympäristöissä automaattisesti. Näin ollen PLE ympäristöjen verkosto toimii resurssina toisten opiskelijoiden ja opiskelijayhteisön työlle. Tämä tavoite vaatii myös opettajien huomiota. Mikäli opiskelu perustuu ainoastaan yksilötyöhön ja osaamiseen, voi yhteisöllisen oppimisen mallien toteutuminen opiskelijoiden työskentelyssä ja siten PLE-sovelluksissa olla vaikeaa. Opettajien on huomioitava, esimerkiksi arvioinnissa, yhteistoiminnalliset tavoitteet ja rohkaistava opiskelijoita vuorovaikutteisten ympäristöjen rakentamiseen. Opintokokonaisuudet ja kurssit on suunniteltava yhteisöllisten mallien mukaan siten, että vuorovaikutuksesta on aitoa hyötyä eikä ainoastaan lisätyötä opiskelijoille.

PLE-mallin käyttöönottaminen on vaativa prosessi niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Vaikka opiskelijat kuuluisivat ns. nettisukupolveen (vrt. Valtonen, 2011), ei PLE:n kaltainen toimintamalli ole itsestäänselvyys. Varsinkin erilaisten teknologioiden ja verkkosovellusten käyttö oman ja yhteisön oppimisen tukemiseen ei ole itsestään selvää opiskelijoille, vaan vaatii opettajien pedagogista sekä teknistä tukea ja ohjausta. Hankkeen aikana tehty tutkimus keskittyi pääsääntöisesti opiskelijoiden näkökulmaan PLE-mallin käytössä. Tavoitteena oli toisaalta kuvata opiskelijoiden valmiuksia henkilökohtaisten oppimisympäristöjen rakentajina toisaalta opiskelijoiden osaamisen kehittymistä lopputuloksia analysoiden eli opiskelijoiden rakentamia ympäristöjä tarkastellen. Opiskelijoiden toiminnan tutkiminen selventää tarvittavia tukitoimia sekä tarpeita jatkokehitystyön kannalta.

Tutkimustyön keskeisimpiä tuloksia on julkaistu Computers & Education lehdessä, artikkelissa Perspectives on personal learning environments held by vocational students. Artikkelissa käydään läpi aikaisempia kasvatustieteen ja opetusteknologian tutkimusteemoja, joiden avulla PLE-mallia voidaan perustella.

Hankkeen aikana tehdyn tutkimuksen keskeisimpinä tuloksian esille nousivat mm. seuraavat aiheet:

–

– Tuloksissa nousee esille se, että oppimisen prosessit ja perusteet erilaisille työskentelytavoille on syytä ottaa tietoisemmin esille osana varsinaisen sisältötiedon opiskelua. Opiskelijoiden metakognitiivisissa tiedoissa sekä toimintatavoissa on kehitettävää. Tuetusti toteutettu PLE tarjoaakin välineen näiden opiskelutaitojen kehittämiseen. 

-Yhteisöllisyyteen liittyen PLE:n pohjaksi kannattaa suunnitella vuorovaikutusta tukevia teknisiä elementtejä, mikäli opiskelijat eivät itse osaa tätä tehdä. Opiskelijoille voisi tarjota puolivalmiita ja helposti käyttöön otettavia sovelluksia, joissa opiskelijoiden ajattelu ja osaaminen tulevat esille ja edelleen kehitettäväksi – puolivalmiita verkostoja. Vastaavia ympäristöjä on lukuisia koulujen ulkopuolella. Esimerkiksi Facebookissa opiskelijat näkevät toistensa tapahtumia kootusti heti ensimmäisellä sivulla. Näihin tapahtumiin liittyy eri käyttäjien kommentit, ”tykkäämiset” jne. Vastaavanlainen malli sopisi myös PLE-ympäristöön.

-PLE:n myötä opettajan roolissa korostuu sisältöasiantuntijuuden ohella voimakkaasti oppimisen asiantuntijuus. Pelkän sisältöosaamisen ohella opettajan on kyettävä ohjaamaan opiskelijoiden oppimisprosessia sekä autettava opiskelijaa tiedostamaan oppimisen mekanismeja.

Seuraavassa on listattu hankkeen aikana tuotetut julkaisut. Listan viimeisenä on hankkeen aikana viimeistelty väitöskirja. Väitöskirjassa ei suoraan käytetty hankkeen aineistoja, mutta aihetta sivuttiin seuraavana askeleena opetusteknologioiden kehityksessä.

Julkaisut:

Valtonen, T., Hacklin, S., Dillon, P., Vesisenaho, M., Kukkonen, J. & Hietanen, A. (2012). Perspectives on personal learning environments held by vocational students.
Computers & Education. 58(2), 732-739.

Valtonen, T. (2011). Näkökulmia henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin. Kasvatustieteen päivät 2011, Joensuu.

Valtonen, T, & Kukkonen, J (2011). Students’€Readiness for Personal Learning Environments. In: Proceedings of the PLE Conference 2011, pp. 1-7.10th – 12th July 2011, Southampton, UK. http://journal.webscience.org/581/

Valtonen, T., Hietala, A., & Hacklin, S (2011). Students’ aims for building Personal Learning Environments. EARLI- conference 2011. Exeter, United Kingdom.

Hietanen, A. & Valtonen, T. (2010). Personal learning environments: grounding theories and experiences of piloting. Online Educa Berlin 2010 Conference. Berlin.

 

Näiden lisäksi personal learning environment teemaa käsiteltiin lyhyesti väitöskirjatyössä:

Valtonen, T. (2011). An insight into collaborative learning with ICT: Teachers’ and students’ perspectives. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 12.